Kuvataiteilijan on usein vaikea päästä työttömyystuen piiriin monimuotoisen työnkuvan takia. Useat taiteilijat tekevät samanaikaisesti perinteistä palkkatyötä ja maalaavat apurahan tuella. Taiteen rinnalla tehtävä kahvila- tai opetustyö kangistaa usein taiteellista luomisprosessia.
Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Hanna Ojamo kertoo, että 20–40 prosenttia taiteilijoista on osittain tai kokonaan työttömänä. Aina työtön taiteilija ei kuitenkaan kuulu työttömyystuen piiriin.
- Monesta eri lähteestä tuleva työtulo ei asetu mihinkään työnteon kategoriaan. Taiteilijuus ei ole palkkatyötä eikä yrittäjänä tehtyä työtä, Ojamo sanoo.
Toisinaan taiteilijan saattaa olla hyvin vaikea osoittaa, että hän toimii työssään ammattimaisesti.
- Vaikka näyttäisi ansioluettelonsa, jossa on paljon näyttelyitä ja liittojen jäsenyyksiä, työttömyysturvaa ei aina myönnetä.
Muu työ syö aikaa maalaamiselta
Suomalaistaiteilijan tuloista vain puolet tulee taiteen tekemisestä. Jos galleriamyynti ei kipua pilviin ja apuraha ei riitä, taiteilija joutuu usein tekemään muuta työtä maalaamisen rinnalla.
Taiteilija Rauha Mäkilä sanoo, että työhuoneen ja toisen alan työpaikan välillä ravaaminen vaikeuttaa taiteellista luomisprosessia.
- Taiteilija joutuu tekemään taiteen rinnalla koko ajan muita töitä, jotta saisi rahaa. Tämä vie aikaa maalaamiselta. Maalaaminen taas vaatii aikaa – se ei tapahdu pikaisesti ja itsestään. Kaikki rahatyön tekeminen on itse maalausprosessista pois, mikä on tosi sääli, Mäkilä valittelee.
Taiteilijoiden toimeentulon paraneminen etenee hitaasti
Tohtori Tarja Cronberg jätti ehdotuksen taiteilijoiden toimeentuloparannuksista kulttuuriministerille viime elokuussa. Cronberg toi esiin, että yhteiskunta tunnistaa vain palkkatyön ja yrittäjyyden, joista kumpaankaan taiteilijaa ei voida asettaa.
Taiteilijoiden työttömyysturva korvattaisiin Cronbergin ehdotuksen mukaan työllisyysapurahalla. Lisäksi esimerkiksi taiteilija-apuraha-aikoja tulisi Cronbergin mukaan pidentää.
Tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee projekteja, jotka työllistävät työttömiä taiteilijoita. Esimerkiksi Helsingin Annantalolla ryhmä nuoria työttömiä taiteilijoita suunnittelee parhaillaan taideprojekteja helsinkiläisiin kouluihin.
Tällaiset projektit eivät kuitenkaan välttämättä paranna tilannetta pitkällä tähtäimellä. Pikainen muutos pitäisi tehdä nimenomaan syvemmälle rakenteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja toteaa kuitenkin, että moninainen tapa hankkia toimeentulo vaikeuttaa uudistustoimenpiteiden suunnittelua.
- Meidän pitäisi tunnustaa paremmin taiteilijuus ammattina, Kaivosoja kiteyttää.
Taiteilijoiden toimeentulon paraneminen etenee hitaasti. Riitta Kaivosojan mukaan hyväksytyt Cronbergin ehdotukset toteutuvat aikaisintaan vuosien 2012-2015 aikana.
Radion kulttuuriuutiset / Emma Vainio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti