tiistai 30. marraskuuta 2010

Adressi humanistisen tiedekunnan puolesta

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24514/lomake.html

"Arvoisat päättäjät!

Nykyinen Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan aliresursoitu taloudellinen tilanne on hankaloittanut merkittävästi tiedekunnan perustoimintoja, tutkimusta ja opetusta. Vuoden 2010 ja 2011 kehysmäärärahat näyttävät vaikeuttavan tilannetta edelleen. Vaikuttaa siltä, että perusrahoitus on hädin tuskin riittävä tiedekunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi.

Tämän adressin allekirjoittaneet humanistisen tiedekunnan henkilökunta ja opiskelijat ilmaisevat huolensa edellä mainitun resurssipulan ja mahdollisten oppiaineiden karsimisien takia. Olemme huolestuneita siksi, että edellä mainitut ongelmat vahingoittavat Helsingin yliopiston asemaa kansallisena ja kansainvälisenä sivistysyliopistona sekä tekevät vääryyttä humanistisen tiedekunnan erityisluonteelle.

Alasajettava opetus ja tutkimus?

Helsingin yliopistossa harjoitettavan humanistisen opetuksen ja tutkimuksen aliresursointi ei palvele ketään. Tutkimuksen kannalta rahoitusvaje on outo paradoksi: aiemmin tiedekunta on menestynyt erilaisissa arvioinneissa hyvin, mutta nyt perusedellytykset laadukkaalle tutkimukselle ovat vaarassa. Tiedekunnalta vaaditaan yhä parempaa menestystä tulevissa kansainvälisissä arvioinneissa samalla kun määrärahat tutkimuskonferensseihin matkustamiseen tai tutkimusten tai raporttien kielenkorjaamiseen ovat hävinneet.

Opetuksen resurssipula

Opetuksessa resurssipula on merkinnyt kontaktiopetuksen vähentämistä. Monissa aineissa opetusta pystytään antamaan vain pakollisten opintojen osalta. Samalla kun oppiaineiden ja valinnaisuuden mahdollisuuksia vähennetään, ei tiedekunta voi tarjota kattavaa tutkintoihin kuuluvaa opetusta.

Kroonisen rahapulan aiheuttama kurssitarjonnan kapeus johtaa opiskelijoiden valmistumisen lykkääntymiseen; pienet opetusryhmät ja "harvinaiset aineet" liittyvät olennaisesti humanistiseen opetukseen.

Opiskelumahdollisuuksien karsinta

Ilmaisemme myös vakavan huolemme tiedekunnassa juuri aloitetun, niin sanottujen opiskelukokonaisuuksien luomisen takia. Epäilemme, että se merkitsee tosiasiassa joidenkin opintokokonaisuuksien karsimista. Toteutuessaan se rajoittaisi myös humanistien erikoistumis- ja työllistymismahdollisuuksia. Oppiaineiden summittainen yhdisteleminen johtaa myös pienempien alojen vähittäiseen kuihtumiseen, jolloin moni kansallisesti merkittävä ala katoaisi. Humanistisen tiedekunnan monimuotoisuuden häviäminen vähentäisi pidemmällä aikavälillä myös suomalaisten globaalissa taloudellisessa kilpailussa tarvitsemaa innovatiivisuutta.

Tämän mielenilmauksen myötä haluamme esittää vakavan kysymyksen sivistysyliopiston olemassaolosta ja siitä, halutaanko se säilyttää."

maanantai 29. marraskuuta 2010

Perusturva

http://www.outialanko.fi/blogikutsut

"Perustuslaissa turvataan jokaisen ihmisen perustoimeentulo. Käytännössä perustoimeentulo on kuitenkin anomisen ja viranomaisharkinnan takana, eikä lain henki toteudu. Yhdeltä luukulta saatava kuukausittainen perustulo olisi tasa-arvoinen ratkaisu sosiaaliturvan uudelleenrakentamiseen, joka sekä korjaisi että täydentäisi nykyistä sosiaaliturvaamme."
(Touko Aalto)
http://www.outialanko.fi/politiikka/tiedotteet-ja-kannanotot/2010/turvaa-tyoelaman-valiinputoajille


29.11.2010
TIEDOTE 29.11.2010
TURVAA TYÖELÄMÄN VÄLIINPUTOAJILLE
Työtä tehdään yhä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa. Yhä suurempi osa työllistää itsensä myymällä omaa osaamistaan ja työtään. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa toimittajia, koodaajia, kääntäjiä, tulkkeja, taiteilijoita, siivoojia ja hoitoalan ammattilaisia. Jo kolmasosa suomalaisista on joko epätyypillisessä työmarkkina-asemassa tai työttömänä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole ajan tasalla. Päinvastoin, palkkatyön ja yrittäjyyden välillä työskentelevistä on tulossa oikeudettomien ja alipalkattujen joukko.
Työ- ja sosiaalilainsäädännön päivittämistä vastaamaan nykyisen työelämän moninaisuutta vaadittiin Lasipalatsin keskustelutilaisuudessa, jonka oli koolle kutsunut Tatusotu-verkosto.
 - Remontin voisi aloittaa työttömyysturvajärjestelmän korjaamisesta. Nykyisin järjestelmä on liian jäykkä reagoidakseen riittävän nopeasti itseään työllistävien alati muuttuvaan työmarkkina-asemaan – työtä saatetaan tehdä tänään yrittäjämuotoisesti ja huomenna työsuhteessa. On tutkittava, voisiko palkansaajien työttömyyskassa avata myös itsensä työllistäjille, sanoo Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
 - Palkansaajan sosiaaliturvan voi jo nyt säilyttää kuulumalla työosuuskuntaan, tämä mahdollisuus on turvattava kaikille itsensä työllistäville, jatkoi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.
 - Tarvitaan työlainsäädännön perkaus, jotta rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus saadaan kitkettyä. Reilu työelämä ja lainsäädäntö kohtelevat erilaisissa työsuhteissa olevia tasapuolisesti.  Jokaisella tulee olla esimerkiksi mahdollisuus työnantajan tarjoamaan henkilöstökoulutukseen työsuhteesta riippumatta. Ammattitaidon ylläpito on parasta muutosturvaa työelämän muutoksia vastaan, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtajaTapio Huttula.
 - Itsensä työllistävien asema vaatii pikaista korjaamista. Ihmisiä ei saa jättää yksin taistelemaan toimeentulostaan ja oikeuksistaan. Eri tahojen on yhdessä ryhdyttävä ajamaan itsensä työllistävien asemaa. Tatusotu-liikkeen aikaansaannokset esimerkiksi apurahansaajien aseman parantamiseksi ovat osoittaneet, että porukalla saa aikaan enemmän, Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe:n talouspäällikkö Aulikki Raatikainen sanoo.

Lisätietoja:
Tatusotu-verkosto, http://tatusotu.blogspot.com
Outi Alanko-Kahiluoto 050 5121727, outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi
Dan Koivulaakso 044 5066613, dan@vasemmistonuoret.fi
Aulikki Raatikainen, 09 2511 2144, aulikki.raatikainen@teme.fi
Tapio Huttula, 040 5637 944, tapio.huttula@erto.fi

Sosiaaliturva

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kelan+etuudet+jääneet+tuntuvasti+jälkeen+ansiotason+kasvusta/1135261988241/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset


Kelan etuudet ovat jääneet selvästi jälkeen ansiotason kasvusta, ilmenee Sosiaalivakuutus-lehden selvityksestä.
Kelan mukaan reaalinen ansiotaso on noussut parissakymmenessä vuodessa 38 prosenttia. Samaan aikaan työmarkkinatuki on noussut vain viisi prosenttia ja täysi kansaneläke kahdeksan prosenttia.
Jotkut etuudet ovat jopa pienentyneet. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on nyt reaaliarvoltaan 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 1991.
Eniten laskua on ollut lapsilisissä. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on pienentynyt reaalisesti 19 prosenttia ja toisen lapsen lapsilisä 29 prosenttia vuosina 1995–2011.
Sosiaalivakuutus-lehti vertaili etuuksien muutoksia vuosina 1991–2011.
Kelan aktuaaripäällikkö Pertti Pykälä katsoo lehdessä, että etuuden sitominen kansaneläkeindeksiin näyttää vakauttavan sitä jonkin verran, muttei estä etuuden jäämistä jälkeen ansiokehityksestä.

lauantai 27. marraskuuta 2010

Lukukausimaksut

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/lehti_kolme_yliopistoa_aloittaa_lukukausimaksut_2176578.html

Taloussanomat: Aivojen piippuun ajamisesta töissä

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/11/28/varo-tallainen-tyo-tekee-tyhmaksi/201016464/139/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

HS: yliopistoissa pelon ilmapiiri

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tieteentekijöiden+puheenjohtaja+Yliopistoissa+pelon+ilmapiiri/1135261960517


Tieteentekijöiden puheenjohtaja: Yliopistoissa pelon ilmapiiri

27.11.2010 17:00
"Pelon ilmapiirillä tarkoitan lähinnä sitä, että kaikenlainen epävarmuus on lisääntynyt. Yhä enemmän ihmiset joutuvat miettimään, että jatkuuko mun duuni ja kuinka kauan. Se johtuu siitä, että on johtamista ilman henkilöstöpoliittista näkemystä", Kaakkuriniemi täsmensi Helsingin Sanomille lauantaina.
Uuden puheenjohtajan mukaan kalenterivuosi- ja jopa kvartaaliajattelu on pesiytymässä yliopistoihin, vaikka tieteellinen työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä.
Esimerkiksi henkilöstöpolitiikka on paljolti passiivista reagoimista ulkoapäin tuleviin voimavarapäätöksiin, jolloin liian suuri osa henkilöstöstä joutuu pelinappuloiksi.
Kaakkuriniemi muistuttaa, että myös valtiontalouden tarkastuskertomuksessa ollaan huolissaan yliopistojen henkilöstön jaksamisesta.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tapani Kaakkuriniemi työskentelee nyt Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa koulutuspäällikkönä. Hän johtaa 12 yliopiston ylläpitämää verkostomaista ja monitieteistä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Aiemmin hän oli opettajana ja amanuenssina Jyväskylän yliopistossa.
Akavalaiseen Tieteentekijöiden liittoon kuuluu yli 6 700 jäsentä, joista valtaosa työskentelee yliopistoissa tutkijoina, opettajina ja muina akateemisina asiantuntijoina.


Sanottua keskusteluosiossa

‎"entinen yliopistolainen‎":


‎"...kilpailutilannerealismissa joillakin katoaa eettisyys ja hyvät tavat. Tulee tilalle viidakon lait:
Ole nuori ja tehokkaan oloinen, lumoa sillä esimiehesi, varasta idea vanhemmalta tieteenharjoittajalta (vaikka vain 10v vanhemmalta), tee niistä nuoruuden tehokkuudella lopputulokset nopemmin kuin vanhempi.
Väitä, että ideat olivat omiasi. Lyttää opettajasi laiskimukseksi ja pyri "kalifiksi kalifin paikalle".
Sivustaseuraaja: Huomaa tilanne, ryhdy mielistelemään esimiestäsi ja suosi tulokasta. Näin arvostuksesi nousee porukassa ja pääset kostamaan aiemmin kadehtimallesi kolleegallesi. Saat viran, mutta kolleegasi ei. Kolleega joutuu lähtemään muualle.... loppujen lopuksi, onneksi! 
‎"


‎"Päivitys paikallaan‎":


‎"Pätkä- ja silpputyöt ovat yliopistojen arkea. Kolmen vuoden pesti on luksusta. Tutkijoita voidaan kyykyttää parin kuukauden mittaisessa löysässä hirressä. Nykyään "tulos tai ulos" -mentaliteettia on nimenomaan yliopistoissa - ei yrityksissä. Yritysmaailmassa väki on toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa, vaikka rahoitus tulisi projekteista. Lisäksi viime kevätkausi näytti, että yt:t ovat tulleet yliopistoihin - ilmeisesti jäädäkseen. ‎"


‎"Koxinga‎": 


‎"En ole missaan kokenut niin huonoa, kyrailevaa ja kaunaista ilmapiiria kuin tyoskennellessani vuosia sitten suomalaisessa yliopistossa tutkijana. Artikkelin perusteella tuntuu etta eipa ole miksikaan muuttunut.
Mika lienee muuttunut on kuitenkin se ettei "ikiprofessoreja" enaa nimiteta. Tuolloin pari vuosikymmenta sitten nimittain noita notkui nurkissa; ei ollut enaa julkaisupaineita kun presidentti oli nimittanyt virkaan ja opetusvelvollisuus oli proffilla muistaakseni 2 h per viikko.‎"



‎"Jäljet‎":


‎"Apurahatutkijat elävät stressin piirissä koko ajan, koska koko ajan on huolehdittava siitä, että saa vuoden välein apurahaa. Ja vaikka olisi kuinka mallikas suunnitelma tahansa, niin koskaan ei tiedä putoaako kelkasta vai ei ja jos putoaa, niin kuinka pitkäksi aikaa. 
Työilmapiiriin voi jokainen yliopistolainen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään eli juorujen lopettamisella. Onko niin vaikea keskustella itsestään ja omista töistään, että mieluummin puhutaan selän takana toisista ja se mitä puhutaan ei ole totuutta aina edes nähnytkään. Itse yritän mahdollisuuksien mukaan välttää toisista puhumista eli juoruamisesta. Kyllähän sillä juorukulttuurilla voi pelastaa oman työpaikkansa ja kyynärpäätaktikoida jonkun toisen ulos.‎"



‎"SoleTM-anarkisti‎": 


‎"Kaakkuriniemeltä hyvin totuudenmukainen lausuma käskyttämisen ja turhanpäiväisen raportoinnin ja kontrollin lisääntymisestä. Allekirjoitan tämän ainakin Oulun yliopiston puolesta. Itse olin pari kuukautta sitten sairaslomalla ja itse asiassa sairaalassa. Sain sinnekin soiton ja käskyn täyttää välittömästi hallinnon työajanhallinnon kohdistamiseen tarkoitettua SoleTM-järjestelmää. Mikäli en olisi täyttänyt, niin laitos olisi kuulemma joutunut vuodenvaihteessa konkurssiin. Haistatin pitkät soittelijalle ja kieltäydyin tekemästä mitään hallinnollisia työtehtäviä sairaslomalla ja pitäväni puheluita hallinnollisissa asioissa törkeinä maatessani sairaalassa.
Tämä on tieten vain yksi esimerkki, mutta kun näitä on vino pino per työntekijä, niin ei ihmekään, että homma on lähtenyt käsistä.
Tuohon Kaakkuriniemen lausuntoon haluaisin kylläkin lisätä sen, että meillä päin ei puhuta pelkästään yksittäisten tutkijoiden määräaikaisuuksien päättymisestä. Puhutaan kokonaisten laitoksien lakkautumisista, mikäli ei saada kunnolla tulosta aikaan. Tuloksen täytyy myös koko ajan enenevässä määrin kasvaa. Täten toi Kaakkuriniemen lausunto perustuu ehkä vielä vanhaan hyvään aikaan, jolloin huono tutkija sai mennä. Nyt saa mennä sitten koko laitos saman tien. Kohta varmaan tiedekunta, yliopisto....‎"



‎"Toimintaa seurannut":

"Yritys voi aina vaihtaa keinoja (eli käytännön toimenkuvaansa) voittojen lisäämiseksi, mutta yliopisto ei. Toinen tärkeä ero on, että yrityksien menestyminen johtuu pitkälti organisaation kyvystä optimoida yhtä suuretta, eli voittoja, ja tässä hallinnolla on merkittävä rooli. Rivityöntekijöiltä ei edes vaadita kokonaisuuksien hahmottamista. Yliopistoissa ratkaiseva rooli on taas omien alojensa eksperteillä, joita valtava osa tutkijoista ja opettajista on. Hallinnolla on aika marginaalinen kyky optimoida yliopistojen monialaisten osaajien suoriutumista yliopiston perustehtävien toteuttamisessa, ja siksi se olisi syytä pitää mahdollisimman kevyenä.

Yliopistouudistus oli varmasti hyvä mahdollisuus korjata vanhoja epäkohtia, mutta se meni mönkään ollessaan liian byrokraattivetoinen. Tämä näkyy turhanpäiväisten raporttien kirjoittamisen määrässä sekä aivan älyttömästä palkitsemisperusteessa, joka mukaan yliopistoille jaetaan määrärahoja tutkintojen määrän mukaan. Opettajia painostetaan siksi laskemaan vaatimustasoa, ja opiskelijoiden kannalta lopputulema on, että suomalaisilla papereilla voi kymmenen vuoden päästä pyyhkiä perseensä. Jokainen voi päätellä miten tässä järjestelmässä toteutuu yliopistojen perustehtävät, eli ymmärryksen tuottaminen, säilyttäminen ja jakaminen."






perjantai 26. marraskuuta 2010

Esko Valtaojan kolumni Turun Sanomista

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/96191.html

VERTAISRAHASTO TUKEMAAN YHTEISKUNNALLISTA TUTKIMUSTA

 Juha Suoranta

Vuoden 2011 alussa avautuva vertaisrahasto alkaa rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden tutkimusta sekä edistää vapaata ja autonomista tiedettä. Vertaisrahasto on uusi ja kumouksellinen rahoitusmalli, joka aloittaa Tampereen yliopistossa. Rahasto on mahdollisimman avoin, nopealiikkeinen ja demokraattinen.

Vertaisrahasto toimii verkossa ja kerää varoja tutkimusten rahoittamiseen. Osallistua voi jo kymmenellä eurolla kuussa. Tutkimusideat julkaistaan sivuilla, ja niistä päätetään anonyymisti. Tutkimusrahoitusta haetaan ja jaetaan kolmesti vuodessa.

Tutkijoille vertaisrahasto on keino saada tukea lyhyille hankkeille, joiden rahoitus on muuten vaikeaa. Aloitteleville tutkijoille se voi olla ensimmäinen porras tutkimuksen maailmaan ja tieteelliseen yhteisöön. Toteutetut tutkimukset julkaistaan e-julkaisuina vertaisrahaston sivulla www.vertaisrahasto.fi.

Lahjoittajille vertaisrahasto antaa mahdollisuuden tukea yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta riippumatta lahjoituksen suuruudesta. Tämä on ainutlaatuinen tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vertaisrahaston on ideoinut Rohkean Reunaan -osuuskunta, joka toteuttaa projektin yhdessä Tampereen yliopistojen yhteisen Demola-keskuksen kanssa.

Vertaisrahaston lähtölaukaus kajautetaan vuoden vaihteen jälkeen. Avoin tiedotustilaisuus pidetään 9.12.2010 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen salissa K103 klo 13:00-14.00.

Kotisivujen osoite (sivut avautuvat tammikuussa 2011): www.vertaisrahasto.fi

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

HS: Anita Kelles-Viitanen: Hallintomallimme on vanhentunut


Hallintomallimme on aikansa elänyt

Uudenlainen malli vahvistaisi palvelujärjestelmää, joka kunnioittaa perusoikeuksia.


Kunnat valmistautuvat jälleen tekemään budjetteihinsa leikkauksia. Taloudellisen tehokkuuden nimissä tehdyt leikkaukset heijastuvat sairaiden, vanhusten ja lastenkin kärsimyksinä, jotka taas lisäävät palvelujen tarvetta. Noidankehä on valmis.
Hallitus paitsi tukee leikkauksia myös päättää uudistuksista kuulematta kansalaisia. He maksavat asuntojen korjaustarkastusten sekä jätevesi-, bensiini- ja energiaverouudistusten kulut ja seuraukset. Missä on vika?
Hallintoa on muutettu uudistamatta kansalaisten roolia. Vanha hallintomalli korvattiin yksityistämistä tukevalla julkishallinnolla. Kun vanha hallinto alisti kansalaiset virkamiesten nöyriksi alamaisiksi, nykyään käytössä oleva julkishallinnon malli alistaa heidät tuottavuuden palvelijoiksi. Palvelutoimintoja on kehitetty lyhytjänteisesti, kun niistä olisi pitänyt tehdä kestävämpiä.
Taustalla ovat uusklassisen taloustieteen arvot, joiden aisapariksi nykyinen julkishallinnon malli syntyi. Maailmalla tätä mallia pidetään jo vanhentuneena. Se on törmännyt avoimuuden ja demokraattisuuden vaatimuksiin eikä pysty vastaamaan kansalaisten ja monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin. Vanhentuneessa mallissa sinnittelevät Suomen lisäksi monet Itä-Euroopan, Aasian ja Lähi-idän maat.
Uutta mallia soveltaa esimerkiksi Tanska. Siellä kuntauudistus on vahvistanut palvelujärjestelmää, joka kunnioittaa perusoikeuksia. Hoivakotien vanhuksia ei kutsuta potilaiksi eikä asiakkaiksi vaan kansalaisiksi, joilla on täydet perusoikeudet.
Samassa hengessä on uudistettu tanskalaisia instituutioitakin: vapaaehtoiset vanhusneuvostot muutettiin vuoden 1997 lakiuudistuksessa vanhuslautakunniksi, joiden näkemykset on otettava huomioon. Niihin valitaan vaaleilla yli 60-vuotiaita.
Suomessa vallitsee edelleen vanha järjestelmä eli vanhusneuvostot, joilla ei ole laillisia oikeuksia saada äänensä kuuluviin kuten nuorisolautakunnilla. Tällaista eriarvoista käytäntöä pidetään maailmalla institutionaalisena syrjintänä.
Ongelmia on myös tavassa, jolla julkiset palvelut nykyään järjestetään. Kilpailutuksessa voittajia ovat kansainväliset suuryritykset, ja palvelut keskittyvät yhä harvemmille.
Vaarana on, että päädytään muutaman yrityksen hallitsemiin markkinoihin; tällöin siirrytään valtiollisesta monopolista kaupalliseen monopoliin, joka sanelee ehtoja sosiaalipolitiikalle. Palvelujen laatu vaarantuu, kun toimintaa trimmataan pörssikuntoon karsimalla henkilökuntaa, palkkaamalla vähemmän koulutettuja työntekijöitä, leikkaamalla toimintoja ja rajoittamalla kansalaisten tiedonsaantia.
Lisäongelmia tuo talouden finansioituminen. Palveluntuottajien taustalla on yhä useammissa tapauksissa pääomasijoittajia: Mediviren suurin omistaja on MB-rahastot, ja Tenava-päiväkoteja rahoittaa Helmet Capital.
Kansallisten toimijoiden – puhumattakaan yksittäisten kuntien hallinnoista – on vaikea ohjailla suuria monikansallisia yhtiöitä. Finanssiyhtiöiden vaikutus sosiaalipolitiikkaan on selvittämättä: voittomarginaalit ovat suuret, mutta palaavatko ne kuntien hyvinvointia ylläpitämään vai valuvatko ne kenties veroparatiiseihin?
Julkisten palvelujen uusi malli vahvistaisi demokraattista ja osallistuvaa kansalaisuutta. Se ei ole näennäiskuulemisia ilman vaihtoehtoja. Päätöksiä eivät valmistele vain virkamiehet: päätämme yhdessä, vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia punniten. Monissa maissa on jo kansalaisraatijärjestelmiä.
Uudessa mallissa tunnustetaan myös terveyspalvelujen sosiaalinen luonne. Hoito- ja hoivatilanteet ovat lämminhenkistä vuorovaikutusta, eivät kylmää taloudellista tuotantoa, jossa ihmiset ja palvelut ovat heittopusseja. Samalla ne tukevat demokratiaa ja kansalaisoikeuksien toteutumista.
Ihmisoikeudet eivät ole tavaratalo, josta voi valita vain minimioikeuksia. YK:n jäsenyys edellyttää, että kaikki sovitut oikeudet toteutuvat. Tuottavuuspuhe mykistää sekä sosiaaliset oikeudet että perustuslain arvot.

Outi Alanko-Kahiluodon kysymys ja Paula Risikon vastaus






Keskustelutilaisuus itsensä työllistävien toimeentulosta (Lasipalatsi, Helsinki)


http://www.facebook.com/event.php?eid=170332956329930
29.marraskuuta 2010 · 16:00 - 18:00



Kohtaamispaikka@lasipalatsi - Helsingin kaupunginkirjasto. Mannerheimintie 22-24

Kolmasosa työmarkkinoilla olevista suomalaisista on työttömänä tai epätyypillisessä työmarkkina-asemassa. Työtä tehdään yhä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa. 
Yhä suurempi osa työllistää itsensä myymällä omaa osaamistaan ja työtään. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa toimittajia, koodaajia, kääntäjiä, tulkkeja, taiteilijoita, siivoojia ja hoitoalan ammattilaisia.

Palkkatyön ja yrittäjyyden välillä työskentelevistä on tulossa oikeudettomien ja alipalkattujen joukko. Miten näiden työelämän väliinputoajien asemaa pitäisi parantaa?

Keskustelussa mukana: 

- Tapio Huttula, Erityisalojen toimihenkilöiden liitto (ERTO)
- Aulikki Raatikainen, Teatteri ja Mediatyöntekijöiden liitto (TeMe)
- Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja (Vihr.)
- Dan Koivulaakso, Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Tilaisuuden juontaa sarjakuvataiteilija Kaisa Leka. Järjestää: Tatusotu-ryhmä

Lisätietoja: Outi Alanko-Kahiluoto (0505121727) tai Dan Koivulaakso (0445066613)

Kauppataidetta kasvuyrityspulaan

Kauppataide - Uusi tietämisen laji ratkaisuksi kasvuyrityspulaan
Kehotus kaikille maailman kauppataiteilijoille ryhtyä osaamissijoittajiksi
GVL Finlandin visioiman "tietäjäyhteisön" kantasoluksi on perusteilla Suomeen rekisteröitävä, sivutoimisiin henkilöosakkuuksiin perustuva globaali osaamissijoitusyhtiö, Global Faculty Partners for Problems Worth Solving LP Ky.
Perustamiskokouksen koollekutsuja Marko Seppä kehottaa maailman kaikkia 'kauppataiteilijoita' ryhtymään osaamissijoittajiksi ja liittymään yhteen uuden globaalin yhtiön osakkaina.

"Tässä todella lopullisesti paljastuu äärimodernin tieteen tekninen olemus vallantahtona: tietäminen, joka on luovaa tuottamista, joka tähtää pelkkään kasvuun, joka taas ei tähtää mihinkään muuhun kuin itseensä?"  
(Jussi Backman Facebook-keskustelussa)

tiistai 23. marraskuuta 2010

Kriittisessä pisteessä keskustellaan työtaisteluista

Työtaisteluiden aika! 
Maanantaina 29.11. klo 19.00 alkaen Kriittisessä pisteessä keskustellaan työtaisteluista. 


Keskustelua ovat alustamassa Dan Koivulaakso (Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanja, Sinikka Torkkola (Tampereen yliopiston pääluottamushenkilö) & Kalevi Hölttä (Työoikeuden asiantuntija). Musiikista vastaaEki Suomaa Duo.
           Tilaisuus järjestetään KokoTeatterissa ja on avoin kaikille. Baarin puolelta saa olutta ja kahvia. Tervetuloa!


(Kuva alk.per. tiedotteesta)

YLE: Humanistit jäämässä varainkeruun jalkoihin

YLE: Elinkeinoelämästä yliopistoihin virtaava raha uhkaa karsia humanistisia oppiaineita. 


Joissakin yliopistoissa etsitään jo säästöjä järjestelemällä humanistisia tiedekuntia uudelleen samaan aikaan, kun varainkeruukampanjoissa on menossa loppukiri. Yritysmaailman lahjoittajat toivovat rahojen kohdentamista kovemmille aloille.

Helsingin yliopistossa filosofiaa opiskeleva, tiedekuntajärjestö Humanisticum ry:n opintovastaava Risto Tiihonen sanoo, että akateeminen vapaus on erityisen tärkeää humanisteille. Keskivertohumanistilla on useita sivuaineita.
- Mielekkyys opiskella täällä syntyy siitä, että me voidaan vapaasti valita tutkintojen sisältö. Tämmöinen vapaus on humanistisen tutkinnon takaaman asiantuntijuuden perusta, Tiihonen sanoo.
Hän on huolissaan uudistuksesta, jota Helsingin yliopisto runnoo parhaillaan kovalla vauhdilla läpi. Se muuttaisi noin 60 humanistisen tiedekunnan pääainetta pariksikymmeneksi opintosuuntaukseksi.
Uudistus uhkaa sekä valinnan vapautta että karsii oppiainevalikoimaa, uskoo filosofian lehtori Thomas Wallgren.
- Oppiaineet perustutkintotasolla vähenisivät. Idea on, että meillä on liian paljon tällaisia tehottomia aineita kuten filosofia, jotka eivät ole riittävän hyödyllisiä, eivätkä valmista opiskeiljoita työmarkkinoille, Helsingin yliopistossa työskentelevä Wallgren sanoo.

Pääoma karttuu – humanistit säästävät

Wallgrenin mielestä ei ole sattumaa, että juuri humanistinen tiedekunta on säästökuurilla samaan aikaan, kun yliopistojen varainkeruumaraton lähestyy loppuaan.
Helsingin yliopistossa opetusministeriön asettama miljoonan euron tavoite on ylitetty jo yli kahdeksankertaisesti, mutta silti humanisteilta leikataan.
Samankaltaisia hankkeita on käynnissä muuallakin. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa säästettiin hiljattan, kun humanistinen tiedekunta yhdistettiin hallintotieteellisen kanssa. Tampereella taas haudataan koko h:lla alkava sana, kun tiedekunnat lakkautetaan ja oppiaineet ripotellaan uusiin yksiköhin.
Thomas Wallgrenin mukaan on selvää, ettei elinkeinoelämän rahoja tulla yliopistoissa jakamaan tasan.
- Se tarkoittaa sitä, että rahan valta jyrää ja vanhat sivistysarvot jäävät heikommalle. Meillä on budjettileikkauksia ja vapaudenmenetyksiä, kun tämä uusi meininki tulee yliopistoihin.

Lahjoittajien toiveita kuunnellaan herkällä korvalla

Varainkeruun sääntöjen mukaan lahjoittajat eivät saa ladella ehtoja, mutta erilaisia toiveita on satanut.
Julkisesti rahojensa perään on katsonut esimerkiksi Yksityisyrittäjäin säätiö, joka toivoi lahjoituksensa päätyvän yrittäjyyttä tukeviin opintoihin. Itä-Suomessa taas suuren summan lahjoittanut autokauppias epäili filosofian opetuksen tarpeellisuutta.
Vaasan yliopistossa vahva energia-alan painotus on tuonut lahjoituksia erityisesti paikallisilta energia-yrityksiltä. Varainkeruusta vastaava yhteiskuntasuhteiden johtaja Jouko Havunen kertoo, ettei toivomista ole kielletty.
- Toivomukset ovat olleet juuri luonnetta, että näiden lahjoituspääomien tuotolla erityisesti tuettaisiin vaikkapa nyt energia-alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä.
Havunen sanoo, että toiveita kunnellaan herkällä korvalla. Hän kuitenkin muistuttaa, että varainkeruussa yli tavoitteen onnistunut Vaasan yliopisto on jo valmiiksi liiketalouspainotteinen.
Humanistien ja hallintotieteilijöiden yhteensaattamista Jouko Havunen perustelee paitsi synergialla myös tehostamisella.
- Tehdään sisäistä tehostamista ja määritellään tutkimuksen painopistealueita, hän sanoo.
YLE Uutiset / Hanna Eskonen

maanantai 22. marraskuuta 2010

Uutisia köyhyydestä, terveydenhuollosta, opiskelijoiden toimeentulosta, työttömistä ja työkyvystä


YLE: Terveyskeskusmaksut karkottavat ihmisiä lääkärin ovelta Suomessa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen terveysjärjestelmä tulisi nopeasti saada kuntoon, jotta eriarvoisuus ei kasvaisi.

Kansainvälisesti Suomi on huonolla sijalla arvioitaessa terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Suomessa parempiosaiset käyvät usein ja vaivatta lääkärissä, eivätkä maksa siitä käytännössä mitään. Köyhemmät taas jonottavat ja maksavat eivätkä sen vuoksi käy lääkärissä tarvittavaa määrää.
Tilanne on kärjistynyt parinkymmenen viime vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kari Välimäki pitää tilannetta jopa sietämättömänä.


STT: Ilman töitä jääneen pitäisi saada uusi työpaikka viimeistään kahdessa vuodessa. Kahden vuoden työttömyyden jälkeen sekä ihmisen työkyky että -halu heikkenevät nopeasti.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksen mukaan varsinkin ikääntyneet työttömät tulisi työllistää rivakasti. Heidän työkykynsä heikkenee nopeasti jopa huonoksi, jos työttömyysaika pitkittyy.
Erityisryhmien työkyky -selvityksen mukaan moni vammainen ihminen haluaisi tehdä töitä, mutta sekä yhteiskunnan että vammaisten itsensä asenteet hankaloittavat työnsaantia. Vammaiset itse eivät aina jaksa uskoa omiin työnsaantimahdollisuuksiinsa. Esteenä on myös työllistämiseen liittyvä hankala byrokratia.
Vammaisista yli kolmasosalla on erinomainen tai hyvä työkyky. Lähes puolet sekä haluaisi että pystyisi tekemään töitä.


Iltalehti: Opiskelija elää 13 eurolla päivässä
Maanantai 22.11.2010 klo 21.29

TAUSTA

Opiskelijan tulot muodostuvat opintorahasta ja asumislisästä, opintolainasta, työtuloista ja vanhemmilta tai läheisiltä saatavasta tuesta, ja yksin asuvalla nämä ovat yhteensä 771 euroa kuukaudessa.
Yksin asuvan opiskelijan, jotka ovat suurin ryhmä korkeakouluopiskelijoissa (42 %), asumismenot ovat 370 euroa kuukaudessa.
Varsinkin asuminen haukkaa suuren osan opiskelijoiden käytettävissä olevista rahoista.
Neljäsosa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tuloista tulee ansiotyöstä, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä tutkimuksesta.
Yksin asuvan korkeakouluopiskelijan keskimääräiset nettotulot ovat 771 euroa kuukaudessa. Tutkimuksen mukaan opiskelijalla on on käytettävissään elämiseensä noin 13 euroa päivässä (401 euroa/kk) asumiskustannusten jälkeen.
Täysi opintoraha on 300 euroa kuussa ja täysi asumislisä 200 euroa kuussa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 30 prosenttia kokee, että tulot eivät riitä kuukausittaisiin menoihin. Asumis- ja ruokamenojen osuus on noin 70 prosenttia kaikista menoista.
Asumisen tuen lisääminen vähentäisi työssäkäyntiä
Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen vuoden takaiseen verkkokyselyyn, johon vastasi lähes 4 000 korkeakouluopiskelijaa.
Tutkimusta maanantaina Helsingissä esitellyt tutkija Kaisa Saarenmaa Tilastokeskuksesta heitti pohdittavaksi, olisiko asumislisää korotettava tai opiskelija-asuntoja lisättävä. Silloin työssäkäyntiin eli olisi niin suurta painetta ja opiskeluajat lyhenisivät.
Suomi poikkeaa monista eteläisemmistä EU-maista siinä, että opiskelijoista vain kuusi prosenttia asuu vanhempiensa luona. Italiassa luku on 75 prosenttia, Espanjassa 59 prosenttia ja Ranskassa 42 prosenttia.
Toisaalta työssäkäynti opiskeluaikana lähentää työelämään. Reilusti yli puolet korkeakouluopiskelijoista arvioi, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne. 30 prosenttia pelkää jäävänsä työttömäksi valmistumisen jälkeen.
STT