Adressi humanistisen tiedekunnan puolesta

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24514/lomake.html

"Arvoisat päättäjät!

Nykyinen Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan aliresursoitu taloudellinen tilanne on hankaloittanut merkittävästi tiedekunnan perustoimintoja, tutkimusta ja opetusta. Vuoden 2010 ja 2011 kehysmäärärahat näyttävät vaikeuttavan tilannetta edelleen. Vaikuttaa siltä, että perusrahoitus on hädin tuskin riittävä tiedekunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi.

Tämän adressin allekirjoittaneet humanistisen tiedekunnan henkilökunta ja opiskelijat ilmaisevat huolensa edellä mainitun resurssipulan ja mahdollisten oppiaineiden karsimisien takia. Olemme huolestuneita siksi, että edellä mainitut ongelmat vahingoittavat Helsingin yliopiston asemaa kansallisena ja kansainvälisenä sivistysyliopistona sekä tekevät vääryyttä humanistisen tiedekunnan erityisluonteelle.

Alasajettava opetus ja tutkimus?

Helsingin yliopistossa harjoitettavan humanistisen opetuksen ja tutkimuksen aliresursointi ei palvele ketään. Tutkimuksen kannalta rahoitusvaje on outo paradoksi: aiemmin tiedekunta on menestynyt erilaisissa arvioinneissa hyvin, mutta nyt perusedellytykset laadukkaalle tutkimukselle ovat vaarassa. Tiedekunnalta vaaditaan yhä parempaa menestystä tulevissa kansainvälisissä arvioinneissa samalla kun määrärahat tutkimuskonferensseihin matkustamiseen tai tutkimusten tai raporttien kielenkorjaamiseen ovat hävinneet.

Opetuksen resurssipula

Opetuksessa resurssipula on merkinnyt kontaktiopetuksen vähentämistä. Monissa aineissa opetusta pystytään antamaan vain pakollisten opintojen osalta. Samalla kun oppiaineiden ja valinnaisuuden mahdollisuuksia vähennetään, ei tiedekunta voi tarjota kattavaa tutkintoihin kuuluvaa opetusta.

Kroonisen rahapulan aiheuttama kurssitarjonnan kapeus johtaa opiskelijoiden valmistumisen lykkääntymiseen; pienet opetusryhmät ja "harvinaiset aineet" liittyvät olennaisesti humanistiseen opetukseen.

Opiskelumahdollisuuksien karsinta

Ilmaisemme myös vakavan huolemme tiedekunnassa juuri aloitetun, niin sanottujen opiskelukokonaisuuksien luomisen takia. Epäilemme, että se merkitsee tosiasiassa joidenkin opintokokonaisuuksien karsimista. Toteutuessaan se rajoittaisi myös humanistien erikoistumis- ja työllistymismahdollisuuksia. Oppiaineiden summittainen yhdisteleminen johtaa myös pienempien alojen vähittäiseen kuihtumiseen, jolloin moni kansallisesti merkittävä ala katoaisi. Humanistisen tiedekunnan monimuotoisuuden häviäminen vähentäisi pidemmällä aikavälillä myös suomalaisten globaalissa taloudellisessa kilpailussa tarvitsemaa innovatiivisuutta.

Tämän mielenilmauksen myötä haluamme esittää vakavan kysymyksen sivistysyliopiston olemassaolosta ja siitä, halutaanko se säilyttää."