Helena Hietanen taiteilijan olemattomasta palkasta näyttelyä rakentaessa

Pyysin Helena Hietaselta luvan julkaista hänen Facebook-kommenttejaan kahdesta asiasta, joista molemmat liittyvät taiteilijan toimeentulon tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kumpikaan asioista, taiteilijan palkka näyttelyn rakentamisesta taidemuseoon eikä managerikoulutus kuvataiteilijoille, ei ole vielä todellisuutta. Kumpikin kuitenkin parantaisi kuitenkin sitä paljon puhuttua kuvataiteilijan ansaintalogiikkaa omalla tavallaan. Kaisa Heinäsen uusi artikkeli Helsingin Sanomissa 18.11.2010 ja Jussi Kiven Taide-lehdessä 2 (2010) julkaistu artikkeli biennale-taiteilijan kokemuksista ovat olleet omalta osaltaan nostamassa ensimmäistä aihetta esiin. (K.Y.)


Hietasen kommentit taiteilijan olemattomasta palkkiosta näyttelyä rakentaessa: 


HS/ Kulttuuri 18.11. :"Kuvasto haluaa uudistaa näyttelykorvaukset...kun (kuva)taiteilija pitää näyttelyn, hän on usein työryhmästä ainoa, jolle ei makseta mitään. Ajatellaan, että näyttely ja sen huomioarvo on taiteilijan palkka. Yleisökin maksaa päästäkseen näkemään teoksen. Miksi tekijälle ei pitäisi maksaa?" / Kaisa Heinänen


Kaisa Heinäsen osuva kirjoitus ongelmasta, joka on kuvataiteilijan työn arkea: teet työtä, joka on taidemuseon tai näyttelyorganisaation keskiössä eli näyttelyn sisältö, mutta usein korvaukset työstä ovat olemattomat tai pahimmillaan niitä ei saa lainkaan! 

"Kuvaston mukaan museoiden maksuhaluttomuuden syynä ovat nimenomaan niiden riittämättömät varat".

Kirjoituksessa Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Petra Havu tuo esiin hyvin konkreettisesti ongelman ytimen: " ...museoissa ei välttämättä edes ole totuttu ajattelemaan, että kuvataiteilijalle pitää maksaa teoksen ripustamisesta ja esittämisestä palkkioita tai taiteilijan museolle tekemästä työstä palkkaa. Siksi siihen ei välttämättä edes älytä budjetoida rahaa. Leivän on ajateltu tulevan apurahoista, vaikka koko tukijärjestelmä on taiteilijamäärän huikean kasvun myötä käynyt riittämättömäksi."

Asian ytimeen!

Lopuksi vielä siteeraan kirjoitusta:" Pienessä maassa kukaan (taiteilija) ei halua hankalan leimaa. Mutta jos taiteilija ei itse vaadi hänelle kuuluvia senttejä, ei sitä tee kukaan muukaan. Ja miksi museo sitten maksaisi seuraavalle taiteilijalle, kun ei edellisellekään tarvinnut?"

Ovatko museot alibudjetoineet toimintojaan, jos taiteilijat on jätetty ilman asianmukaisia kulu- ja työkorvauksia? Olen sitä mieltä, että kuvataiteen kentän uudistuessa ja työskentelytapojen muuttuessa (esim. teosten ja näyttelyiden rakenne on yhä enemmän tiettyyn tilaan ja tilanteeseen liittyen suunniteltu) korvausjärjestelmät ovat jääneet jälkeen. Jos lainaat valmiin yksittäisen teoksen näyttelyyn Kuvasto-korvaus on paikallaan.

Mutta jos, taiteilija tekee teoksen suunnitellen tiettyyn museon tilaan ja rakentaen sitä paikanpäällä tai on itse ripustamassa näyttelyä, tulisi työstä maksaa päivärahat, työpalkka ja matkakulut, kuten muillakin aloilla. Nämä on huomioitava budjetissa jo näyttelyä suunniteltaessa. (H.H.)