maanantai 4. kesäkuuta 2012

HS Nykyajan torpparit 5.6.2012 Elina Grundström

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Nykyajan+torpparit/a1338795970284

Hal­li­tus on ha­vain­nut, et­tä työ­elä­män suu­rin mur­ros on so­siaa­li­tur­vaa vail­la ole­vien it­sen­sä työl­lis­tä­jien mää­rän no­pea kas­vu, ja päät­tä­nyt, et­tei asial­le tar­vit­se teh­dä mi­tään.
Tä­mä on ta­val­li­nen ta­ri­na Suo­men­maan jo­kai­ses­sa yrit­tä­jien tai free­lan­ce­rei­den neu­von­ta­pu­he­li­mes­sa jo­ka iki­se­nä päi­vä­nä.
Kam­paa­ja, kai­vin­ko­ney­rit­tä­jä, va­lo­ku­vaa­ja tai kon­sult­ti soit­taa it­ku kur­kus­sa ja ker­too jou­tu­neen­sa vai­keuk­siin.
Yleen­sä ky­sees­sä on ai­van ta­val­li­nen sai­raus­lo­ma. Jal­ka on kat­ken­nut, tai rin­nas­ta on löy­ty­nyt kyh­my. Elä­ke­mak­sua on tul­lut mak­set­tua liian vä­hän, ja sai­raus­päi­vä­ra­ha on sik­si vain pa­ri­sa­taa eu­roa kuus­sa. Las­kut ovat me­nos­sa ulo­sot­toon.
Suo­meen on syn­ty­nyt uu­si työ­tä te­ke­vien köy­hien ryh­mä, jol­la ei ole so­siaa­li­tur­vaa. Vi­ran­omai­set ovat hil­jai­ses­ti hy­väk­sy­neet sen, et­tä suu­ri osa it­sen­sä työl­lis­tä­jis­tä ei mak­sa it­sel­leen riit­tä­vää elä­ke­va­kuu­tus­ta – kos­ka heil­lä ei ole sii­hen va­raa. Yrit­tä­jä­elä­ket­tä pi­täi­si mak­saa noin 24 pro­sent­tia an­sio­tu­lois­ta. Se on kak­si ker­taa niin pal­jon kuin maa­ta­lous­yrit­tä­jien elä­ke­mak­su.
Pa­hin on vas­ta edes­sä. Sa­ma ih­mis­jouk­ko ai­heut­taa tu­le­vai­suu­des­sa var­si­nai­sen elä­ke­pom­min. Kym­me­net­tu­han­net suo­ma­lai­set saa­vat sil­loin niin pien­tä elä­ket­tä, et­tei­vät tu­le sil­lä toi­meen.
Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö jul­kai­si tou­ko­kuus­sa niin sa­no­tun tren­di­työ­ryh­män ra­por­tin. Sen mu­kaan työ­elä­män voi­mak­kain muu­tos­tren­di ei ole pät­kä­töi­den li­sään­ty­mi­nen, ku­ten on ku­vi­tel­tu. Mää­rä­ai­kai­set työ­suh­teet ovat 2000-lu­vul­la päin­vas­toin vä­hen­ty­neet.
Suu­rin muu­tos on eri­lais­ten it­sen­sä työl­lis­tä­jien, ku­ten yk­si­ny­rit­tä­jien, am­ma­tin­har­joit­ta­jien ja free­lan­ce­rei­den mää­rän no­pea kas­vu. Näi­tä ny­ky­ajan torp­pa­rei­ta on jo yli kak­si ker­taa niin pal­jon kuin maa­ta­lou­sy­rit­tä­jiä, noin 150 000.
"­Hy­vä jos edes puo­lel­la heis­tä on eläk­keet kun­nos­sa", huo­kaa ko­ke­nut yri­tys­kon­sult­ti.
Osa it­sen­sä työl­lis­tä­jis­tä on ai­to­ja yrit­tä­jiä, jot­ka ovat hoi­ta­neet asian­sa mal­lik­kaas­ti.
Kas­va­va ryh­mä ovat kui­ten­kin eri­lai­set pak­ko­yrit­tä­jät tai ha­pa­roi­vat un­tu­vi­kot, jot­ka ei­vät it­se­kään tie­dä, mi­tä ovat.
He ovat ajau­tu­neet epä­mää­räi­seen roo­liin­sa, kos­ka työ­elä­mä on muut­tu­nut. Palk­ka­työn ja yrit­tä­jä­nä toi­mi­mi­sen ra­ja on mo­nel­la alal­la hä­mär­ty­nyt. Esi­mer­kik­si ko­din­hoi­ta­jat, kaup­po­jen tuo­te­kon­su­len­tit, toi­mit­ta­jat ja it-osaa­jat hoi­ta­vat yhä useam­min eri­lai­sia ly­hyi­tä palk­kio­poh­jai­sia toi­mek­sian­to­ja.
Val­tio ja kun­nat ovat edis­tä­neet ke­hi­tys­tä ul­kois­ta­mal­la hoi­to­pal­ve­lu­ja ja teet­tä­mäl­lä vir­ka­mies­työ­tä kon­sul­teil­la. Sa­mal­la jär­jes­tel­mä yrit­tää vä­ki­sin mää­ri­tel­lä palk­kio­poh­jais­ten silp­pu­töi­den te­ki­jät yrit­tä­jik­si.
Pak­ko­yrit­tä­jyyt­tä ai­heut­ta­vat esi­mer­kik­si työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tot. Ne voi­vat kos­ka ta­han­sa tul­ki­ta it­sen­sä työl­lis­tä­jän yrit­tä­jäk­si. Sii­nä ta­pauk­ses­sa hän pu­toaa työt­tö­myys­tur­van ul­ko­puo­lel­le ei­kä vält­tä­mät­tä saa tar­vi­tes­saan edes toi­meen­tu­lo­tu­kea en­nen mo­nen kuu­kau­den ka­rens­si­ajan päät­ty­mis­tä.
Free­lan­cer voi­daan tul­ki­ta yrit­tä­jäk­si, vaik­ka hä­nen tu­lon­sa oli­si­vat vain 600 eu­roa kuus­sa ei­kä hän oli­si kos­kaan pe­rus­ta­nut fir­maa. Tul­kin­ta riip­puu yk­sit­täi­sen työ­voi­ma­vir­kai­li­jan nä­ke­myk­ses­tä. Yk­si­lön oi­keus­tur­van kan­nal­ta ti­lan­ne on mah­do­ton, mut­ta se on jat­ku­nut vuo­sia.
On­gel­mat ovat ol­leet tie­dos­sa pit­kään. Mi­kään ei kui­ten­kaan ete­ne, kos­ka it­sen­sä työl­lis­tä­jät ovat niin vas­ten­mie­li­nen il­miö pe­rin­tei­sil­le työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le.
Elin­kei­no­elä­män kes­kus­liit­to EK ja Suo­men am­mat­ti­liit­to­jen kes­kus­jär­jes­tö SAK toi­vo­vat, et­tei hei­tä oli­si ole­mas­sa­kaan.
Edel­li­sen hal­li­tuk­sen vih­reät työ­mi­nis­te­rit sai­vat ai­kaan pie­niä pa­ran­nuk­sia ja suu­ren mää­rän sel­vi­tyk­siä. Nyt ne­kin on hei­tet­ty ro­mu­kop­paan. Tren­di­työ­ryh­män ra­port­ti on an­sio­kas ti­lan­ne­kat­saus, mut­ta sii­tä puut­tu­vat konk­reet­ti­set eh­do­tuk­set it­sen­sä työl­lis­tä­jien ase­man pa­ran­ta­mi­sek­si. Val­mii­ta la­ki­eh­do­tuk­sia oli jo ole­mas­sa, mut­ta ne on pu­do­tet­tu pois.
Pa­ran­nus­ten si­jaan lu­va­taan uu­sia työ­ryh­miä, jot­ka sel­vit­tä­vät asiaa ha­maan hal­li­tus­kau­den lop­puun as­ti.
Ku­vaa­vaa on, et­tä työ­mi­nis­te­ri ja en­ti­nen SAK:n pu­heen­joh­ta­ja Lau­ri Iha­lai­nen (sd) ei tren­di­työ­ryh­män tie­dot­tees­sa iloit­se lu­vas­sa ole­vis­ta hie­nois­ta uu­dis­tuk­sis­ta vaan sii­tä, et­tä epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta kä­si­tel­lään vih­doin­kin "­kol­mi­kan­tai­ses­ti" eli työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kes­ken.
Sa­maan ai­kaan kun hal­li­tus jar­rut­taa on­gel­mien rat­kai­se­mis­ta, se pa­hen­taa nii­tä. Työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tois­sa on me­nos­sa tuo­li­leik­ki, jon­ka tu­lok­se­na it­sen­sä työl­lis­tä­jien kai­paa­mat yk­si­löl­li­set oh­jaus­pal­ve­lut ovat vaa­ras­sa vä­hen­tyä. En­si vuo­den alus­sa voi­maan tu­le­va työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen uu­dis­tus yk­sin­ker­tais­taa neu­von­ta­pal­ve­lu­ja ja leik­kaa työ­voi­ma­toi­mis­to­jen mää­rää.
Hel­sin­gis­sä lak­kau­tus­lis­tal­la on aka­tee­mi­siin työt­tö­miin eri­kois­tu­nut Kluu­vin työ­voi­ma­toi­mis­to. Siel­lä on asioi­nut nel­jän­nes ko­ko maan aka­tee­mi­sis­ta työt­tö­mis­tä, jois­ta mo­net ovat pää­ty­neet yk­si­ny­rit­tä­jik­si.
Ai­na voi tie­ten­kin toi­voa, et­tä hy­vin pal­ka­tut teol­li­suus­työ­pai­kat tu­le­vat ta­kai­sin, kun­han EK ja SAK ovat oi­kein tiuk­koi­na. Pel­kään kui­ten­kin pa­hoin, et­tei­vät pa­pe­ri­teh­taat pa­laa Suo­meen, vaik­ka it­sen­sä työl­lis­tä­jiä kuin­ka kiu­sa­taan.
Has­suin­ta ti­lan­tees­sa on se, et­tä juu­ri hei­tä Suo­mi nyt kai­paa. He ovat nii­tä ris­kin ot­ta­jia, jot­ka to­den­nä­köisim­min syn­nyt­tä­vät kaik­kea si­tä uut­ta ja luo­vaa, mi­tä elin­kei­no­elä­mä nyt tar­vit­see.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

HS Pääkirjoitus 9.5.2012

"
Göte Nyman. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston psykologian professori.

Korkeakoulujen henkilöstö on kriisissä


Korkeakoulujen hallinnonuudistuksesta on kaksi vuotta. Uudistus muutti yliopistot "laillisiksi oikeushenkilöiksi" ja lisäsi johtajien valtaa. Yliopistojen hallituksiin saatiin asiantuntijoita yrityselämästä ja yhteiskunnan eri alueilta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama tuore tutkimus osoittaa uudistuksen menneen pieleen etenkin henkilöstön motivoinnissa, sitouttamisessa ja kannustamisessa."

"Miten voidaan estää vielä pahempien vahinkojen syntyminen, ja kuinka korkeakoulujen tulisi nyt edetä?"

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Korkeakoulujen+henkil%C3%B6st%C3%B6+on+kriisiss%C3%A4/a1305561654924

tiistai 1. toukokuuta 2012

"Tanssinopettajien työehtosopimusneuvottelut katkesivat 16.4. työnantajaliiton kanssa. Koska neuvottelut eivät ole edenneet, työntekijäpuolen liitto julisti viisi uutta lakkopäivää.

Tuntiopettajien asema on heikoin
Taistelun syynä on Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden (Teme) liiton pääneuvottelijan, toiminnanjohtaja Raimo Söderin mukaan työnantajan huono sopimustarjous, jossa erityisesti tuntiopettajien työmäärä lisääntyisi ja korvaukset työstä hekentyisivät."

http://yle.fi/uutiset/tanssinopettajien_lakko_alkaa/6077015

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Sibelius-akatemian, teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajat on kutsuttu 8.5. 2012 järjestettävään tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen Tuntiopettajien asema tullee luultavasti jatkossakin olemaan se moraalinen ja eettinen vaa´ankieli, jolla Taideyliopiston työpaikkakulttuurin onnistumista tullaan punnitsemaan. Taideyliopistoon siirryttäessä määräaikaisten tuntiopettajien määrän merkittävällä lisäämisellä olisi työpaikkakulttuurin ja tulevaisuuteen suuntautuvan pitkäaikaisen työn kannalta suuri merkitys. Näin siis silloin, jos tuntiopettajan kurssien kehityslinjoilla ja sisällöillä, opetuksen historialla, opetustapahtuman välittömällä ja pidempiaikaisella (valmistumisen jälkeisellä) palautteella, tiedoilla ja jatkuvalla uudistumisella on yhtään merkitystä.

Nomadinen akatemia suosittelee, että määräaikaistumisessa keskityttäisiin alussa mieluusti pitkään opetustyötä tehneihin tuntiopettajiin, jotka ovat usein pyyteettä ja palkatta osallistuneet opetustyön kehittämiseen, toteuttaneet pitkiä, usean lukukauden mittaisia hankkeita, keränneet arvokasta tietoa talon käytännöistä ja kokemuksista yleiseen käyttöön sekä luoneet sisältöjä ja kehitelleet areenoita valmistumisen jälkeiselle toiminnalle. Tuntiopettajien tekemä työ on lehtorien ja professorien opetusta täydentävänä, haastavana ja rikastavana käytäntönä ollut korvaamatonta. Tuntiopettajien aseman vahvempi virallinen ja käytännönläheinen (palkka, työterveydenhuolto, näkyvyys) tunnustaminen korjaisi vinoutuman todellisten käytäntöjen ja virallisen, usein jäykältä tuntuvan tiedottamisen välillä.

Termistä tuntiopettaja olisi ehkä jopa luovuttava. Oikeinta olisi puhua vierailevista opettajista (nykyiset tuntiopettajat) ja osa-aikaisista opettajista (nykyiset määräaikaiset tai päätoimiset tuntiopettajat). Termiä tuntiopettaja ei kai Suomen lisäksi muissa kielissä tunneta (hour teacher kuulostaisi ehkä hieman oudolta?) eikä sitä ilmeisesti tunne Suomen työlainsäädäntökään. Taideyliopisto voisi tässä suhteessa näyttää esimerkkiä myös muille yliopistoille ja oppilaitoksille.

---
Hyvät tuntiopettajakollegat!

Kaikkien kolmen nykyisen taideyliopiston (Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia) tuntiopettajien yhteinen tapaaaminen järjestetään tiistaina 8.5. klo 14-17  T-talon pienessä kokoushuoneessa (T-232, Töölönkatu 28, 2. kerros, hissistä oikealle lasiovien läpi ja sitten vasemmalle). Tarkoituksena on keskustella tuntiopettajan asemaan ja kohteluun liittyvistä yhteisistä kysymyksistä - myös tulevaa yhteistä Taideyliopistoa ajatellen.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita edistämään yhteistä asiaamme!

Tuntiopettajayhdistyksen puolesta

Elina Mustonen

--

Elina Mustonen
Runeberginkatu 33 B 9
00100 Helsinki
+358 40 5237232
elina.mustonen(at)siba.fi
www.elinamustonen.com

....
....

P.S. Kutsun Kuvataideakatemian tuntiopettajat iltapäivän aloittavalle teelle ennen tapaamista jo klo 13.00 Tin Tin Tangoon Töölöntorille. Koska Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian toiminta ei ole kaikille tuttua, seuraavassa myös linkkilista muutamista toimintamme tai tukemamme toiminnan alueista.  (terv. K)

INDEX

KOKEELLISTEN TAITEIDEN NOMADINEN AKATEMIA

http://nomadinenakatemia.blogspot.com/

Korkeakoulutasoista opetus- sekä tapahtumatoimintaa järjestävän Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian eräänä tärkeänä agendana on tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien aseman kohentaminen.

http://tuntiopettajat.blogspot.com/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tuntiopettajat-blogi on altis kehittelylle ja keskustelulle.

https://www.facebook.com/groups/voluntaario/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian voluntääriopiskelijoiden facebook-ryhmä. Voluntääriopiskelijan manifestista: "Kaikki opiskelu on pohjimmiltaan voluntäärista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Opiskelun myötä tulee erilaisia pakkoja ja paineita liian kireistä aikatauluista, valmistumisesta ja suorittamisesta. Haluamme luoda ja olla tukemassa vaihtoehtoisia muotoja vapaalle opiskelulle, vailla pakkoa opintosuorituksiin.
 

Voluntääriopiskelijuuden määritelmään kuuluu myös se, että kuka tahansa voi olla opiskelija tai opettaja, riippuen tilanteesta - ja siitä, että tuon osan ottaminen on aina vapaaehtoista. Asiantunteva vertaisarvointi huolehtii siitä, että opetus on yliopistotasoista. Sen lisäksi voluntääriopiskelija hyödyntää kaikille kuuluvaa vapautta tulla kuuntelemaan yliopisto-opetusta sekä seuraa muuta kiinnostavaa luentotoimintaa. Hän on tarkkaileva todistaja ja keskustelija avoimilla luennoilla. Hän on teorianharjoittaja antiikin kreikan theorein -sanan siinä merkityksessä mikä tarkoittaa "katsomista" ja "olla tietoinen jostakin". Voluntääriopiskelijan läsnäolo instituutiossa muistuttaa instituution vallan piirin ulottumattomissa olevista tarkkailijoista. Voluntääriopiskelija on sivistyksen ja sisällön puolella vehkeilyä, laskelmointia ja typeryyttä vastaan."

http://www.aavefestival.org/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian yhdessä Kansainvälinen kulttuuriyhdistys Kaiun kanssa järjestämä vuosittaisen liikkuvan kuvan taiteen festivaalin sivut.

http://helsinkifilmacademy.com/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tukema projekti.
_______________________________________________

tiistai 24. huhtikuuta 2012

"Suomalaisen opettajien menestys ei ole mikään sattuma. Kansakoulunopettajilla on pitkä historia. Usein köyhistä oloista tulevat opettajat olivat yhteiskunnan moottoreita, jotka vaikuttivat yhdistyksissä ja harrastustoiminnassa yhtä hyvin kirjanpitäjinä kuin kuoronjohtajina. Opettajuuden eetos on kantanut näihin päiviin asti ja on hyvä muistutus siitä, että hyvinvointivaltion ytimessä ovat ne ihmiset, jotka tuottavat julkisia palveluita. Mikään mahti maailmassa ei pysty istumaan opettajan tai lääkärin olkapäällä ja valvomaan työn laatua. Paljon tärkeämpää on ihmisten oma halu tehdä hyvää jälkeä."
 
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/pitavatko-julkiset-ammatit-pintansa-kun-yhteiskunnat-yksilollistyvat


perjantai 20. huhtikuuta 2012

"Nyky-yliopistoissa on piirteitä, jotka uhkaavat sivistysyliopiston olemassaoloa. Rahoitusleikkaukset saattavat ajaa yliopistoja suosimaan aloja, jotka ovat ”tuottavampia” kuin toiset. Näitä teemoja käsiteltiin Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton perinteisessä kevätseminaarissa perjantaina Helsingissä. Seminaarin teemana oli tällä kertaa Yliopiston monet muodot.

Kevään korvalla yliopistot ovat julkistaneet tilinpäätöstietojaan. Monet yliopistot puhuvat yritysmäiseen tapaan liikevoitosta, vaikka sen tuottaminen ei ole yliopistojen tehtävä.

- Näemme vaarana sen, että yliopisto ei ole enää tiede- ja oppimisyhteisö vaan liiketaloudellinen laitos, jonka viivan alle halutaan rahaa pikemminkin kuin tutkimusta, tutkintoja, oppimista ja yhteiskunnallista vaikuttamista, totesivat liittojen puheenjohtajat Tapani Kaakkuriniemi ja Maarit Valo seminaariavauksessaan."

http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/news/680


sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Hei,

tässä muistiinpanoni Sibelius-akatemian tuntiopettajien yhdistyksen kokouksesta Musiikkitalossa 8.3.2012 klo 18, johon oli kutsuttu mukaan myös Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajia. Kokouksessa aloitettiin myös keskustelu mahdollisuudesta perustaa kaikkien yliopistojen yhteinen tuntiopettajien yhdistys mutta koska kutsu tähän kokoukseen oli muun muassa lähtenyt kovin myöhään, tämän tiimoilta järjestetään lähitulevaisuudessa uusi tapaaminen.

TAIDEYLIOPISTOON SIIRTYMISESTÄ
- tutustuttiin Taideyliopiston strategiaperustaan ja keskusteltiin siitä.
- ilmeni että Taideyliopistoon siirtymistä valvovassa seurantaryhmässä on Sibelius-akatemian tuntiopettajien edustus mutta ei Teatterikorkeakoulun eikä Kuvataideakatemian edustajia.
- niin strategiapaperissa kuin yleisemminkin on jossain määrin epäselvää puhutaanko myös tuntiopettajista, kun käytetään sanoja "opettaja, henkilöstö, tuntiopettaja".
- kuultiin yhteisöllisyystyöryhmän kuulumisia, jossa eri yliopistojen lehtori- ja opiskelijajäsenten lisäksi on mukana Sibelius-akatemian tuntiopettaja sekä Kuvataideakatemian päätoiminen tuntiopettaja. Yhteisöllisyystyöryhmä on "platform" kaikkien kolmen taideyliopiston keskellä. Yhteisöllisyystyöryhmä suunnittelee yhteisiä tilaisuuksia ja projekteja. 27.3. järjestetään TEAKilla pedakahvila 17. - 19.30, josta kukin yliopisto tiedottaa omia kanaviaan myöten ja jonne myös tuntiopettajat ovat tervetulleita. Toukokuun lopulla ja syksyllä luultavasti lisää tilaisuuksia (syksyllä "Platform" -festari?)
- keskusteltiin opettajien ja tuntiopettajien taiteellisesta toiminnnasta – mitä se on ja miten se liittyy / voisi liittyä opetukseen?
- yhden numeron verran ilmestyneen Taideyliopisto-lehden ulkoasu todettiin yhteen ääneen kamalaksi. Yhteisöllisyystyöryhmässäkin on tämä ymmärretty etenkin Kuvataideakatemian suunnalta tulleen kritiikin pohjalta ja käsitin että suunnitellaan parempaa, aidosti yhteisöllistä julkaisua missä otettaisiin huomioon kolmen yliopiston voimavarat.

OAJ JA TUNTIOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSET
Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on havahduttu tuntiopettajien tilanteeseen ja tilannetta selvitellään ilmeisesti lehtorien yhdistyksen aloitteesta (monet lehtorit toimivat myös tuntiopettajina). Tuntiopettajien asemaa, palkkausta, työsuhdeasioita ja työehtosopimusta jne. koskeva asia on jouduttu ilmeisesti riitauttamaan koska asia ei ole muuten edennyt. SYTY eli Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ja JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö käyvät paikallisneuvottelun jonka tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Taideyliopiston tuntiopettajien tilanteeseen positiivisesti.

Pyritään siihen että tuntiopettajaa aletaan kohdella kuin osa-aikaista työntekijää tai vähintäänkin siihen että työehtosopimus kirjoitetaan uusiksi tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Asiat ovat olleet tunnustelun alla ensin hyvässä hengessä mutta on käynyt niin että työnantajapuolta edustava SYTY ei ensin ole halunnut neuvotella asiasta ja siksi asia on nyt riitautettu. OAJ tukee lehtorien yhdistyksen toimesta esillenostettua tuntiopettajien asemaa kohentavia pyrkimyksiä (palkanmaksukäytäntö lainmukaiseksi).

Nykyisellään työehtosopimuksissa ei ilmeisesti edes tunneta tehtävänimikettä tuntiopettaja. Oikea termi olisi osa-aikainen opettaja ja käytännössä vaikuttaa siltä että tuntiopettajuutta pidetään käytäntönä yllä lähinnä kustannussyistä vaikka käytännössä työ on usein lähellä esimerkiksi lehtorien työtä. Tuntiopettajilta saatetaan myös edellyttää vastaavaa työpanosta kuin lehtoreilla, kuitenkin ilman vastaavia etuuksia kuten esimerkiksi sairauslomakorvauksia ja työterveyshuoltoa.

Tuntiopetuksella säästettävä raha on niin suuri, että sitä ei helposti paikata ja siksi työnantajaosapuoli SYTY ei ole halunnut tästä neuvotella. Kysymys on siis rahasta. OAJ:lle kysymys on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän muodostumassa kunniakysymykseksi. Tuntiopettajien asema on häpeäpilkku. Yliopistomaailmassa on olemassa x määrä työntekijöitä joiden asemaa ei ole määritelty riittävällä tavalla.

UUSIEN TUNTIOPETTAJIEN REKRYTOIMINEN JA PITKÄÄN TALOSSA OLLEIDEN TUNTIOPETTAJIEN SUBSTANSSIOSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN
Tästä keskusteltiin SibAn tilanteen pohjalta. Tavoiteltavaksi suositeltiin periaatetta, että opetustarpeen ilmaantuessa katsotaan ensin löytyykö talossa pitkään työskenneistä työntekijöistä pätevää ainesta opetuksen pitämiseen ennen kuin haetaan uutta työvoimaa. Kuvataideakatemiassakin tämä olisi hyvä periaate ja tämän tiedon kulkemista varten toivottaisiin enemmän tuntiopettajien, osastonjohtajien ja lehtorien yhteisiä suunnittelukokouksia. Mikäli näitä ei järjestetä, koettiin tärkeäksi että tuntiopettajat pitävät tätä asiaa itse esillä, esim. muistuttaen osaston- tai ainejohtajaa (SibA) omista pätevyysalueista muistuttaen esim. sähköpostilla, jos on kiinnostusta lisätehtäviin.

TYÖTERVEYSHUOLTO
Keskusteltiin SibAn pohjalta. Siellä työterveyshuolto järjestyy, jos opetustunteja on 224 tuntia lukuvuodessa tai 112 tuntia lukukaudessa. On epäselvää mitä tapahtuu, jos tunteja tulee lisää lukukauden kuluessa mutta työntekijä sairastuu ennen kuin niitä on myönnetty. Mikähän tilanne on Kuvataideakatemiassa? En ole ihan selvillä.

Luettelo terveyspalveluista (SibAn pohjalta):
- yleislääkäritasoinen sairaanhoito
- työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanottokäynnit
- päivystyskäynnit lääkärikeskuksen yleislääkärillä, mahdollinen jatkohoito ensisijaisesti työterveyslääkärillä
- työterveyslääkärin ja yleislääkärin tarvitsemat diagnostiikan ja hoidon kannalta tarpeelliset tutkimukset

Esimerkiksi musiikkiopistoissa tuntiopettajien työterveyshuolto ilmeisesti toimii mutta yliopistotasolla tätä ei ole saatu täysin järjestymään. Tuntiopettajuutta on toki hyvinkin lyhytaikaista / lukukausi mutta tässäkin esimerkiksi pitkäaikaisten, jatkuvasti opettavien tuntiopettajien tilanne tulisi ottaa huomioon.

terv. Kari Y.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Kutsu tulevan taideyliopiston tuntiopettajille

Viestittelemme Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistyksen asioissa. Tulevan Taideyliopiston vuoksi haluaisimme luoda kontakteja Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun tuntiopettajiin. Keskustelisimme mielellämme tuntiopettajien tilanteesta oppilaitoksissamme, ja lisäksi olemme pohtineet mahdollisuutta luoda Taideyliopiston tuntiopettajille yhteinen yhdistys, joka voitaisiin perustaa jo ennen Taideyliopiston perustamista. Olisimme näin ajoissa mukana vaikuttamassa asioihin.

Järjestäisimme mielellämme tapaamisen SibA:n tuntiopettajayhdistyksen hallituksen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden muiden taideyliopistojen opettajien välillä. Jos ajankohta sattuu sopimaan, olette lämpimästi tervetulleita SibA:n tuntiopettajayhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 8.3.2012 Musiikkitalon isossa kokoushuoneessa (S3103; infopistettä vastapäätä) klo 15 – 17.

Kokouksessa esitetään tilannekatsaus yhdistyksen toimintaan ja meneillään oleviin asioihin, joita ovat mm. tuntiopettajien rekrytointi, tuntiopettajien määräaikaisuus/vakinaisuus, tuntiopettajien taiteellisen toiminnan raportointi ja taideyliopistoon liittyvät asiat. Mikäli ajankohta ei sovi tai viestimme ei
ehdi tavoittaa, otatteko yhteyttä niin voimme sopia mahdollisen myöhemmän tapaamisen. Välittäisittekö ystävällisesti viestiä tuntiopettajille, joita arvelette asian kiinnostavan. Terveisin Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistys

Yhteydenotot

Puheenjohtaja
Hanna Juutilainen
hanna.juutilainen(at)kolumbus.fi