sunnuntai 12. elokuuta 2012
perjantai 10. elokuuta 2012
maanantai 4. kesäkuuta 2012
HS Nykyajan torpparit 5.6.2012 Elina Grundström
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Nykyajan+torpparit/a1338795970284
Hallitus on havainnut, että työelämän suurin murros on sosiaaliturvaa vailla olevien itsensä työllistäjien määrän nopea kasvu, ja päättänyt, ettei asialle tarvitse tehdä mitään.
Tämä on tavallinen tarina Suomenmaan jokaisessa yrittäjien tai freelancereiden neuvontapuhelimessa joka ikisenä päivänä.
Kampaaja, kaivinkoneyrittäjä, valokuvaaja tai konsultti soittaa itku kurkussa ja kertoo joutuneensa vaikeuksiin.
Yleensä kyseessä on aivan tavallinen sairausloma. Jalka on katkennut, tai rinnasta on löytynyt kyhmy. Eläkemaksua on tullut maksettua liian vähän, ja sairauspäiväraha on siksi vain parisataa euroa kuussa. Laskut ovat menossa ulosottoon.
Suomeen on syntynyt uusi työtä tekevien köyhien ryhmä, jolla ei ole sosiaaliturvaa. Viranomaiset ovat hiljaisesti hyväksyneet sen, että suuri osa itsensä työllistäjistä ei maksa itselleen riittävää eläkevakuutusta – koska heillä ei ole siihen varaa. Yrittäjäeläkettä pitäisi maksaa noin 24 prosenttia ansiotuloista. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin maatalousyrittäjien eläkemaksu.
Pahin on vasta edessä. Sama ihmisjoukko aiheuttaa tulevaisuudessa varsinaisen eläkepommin. Kymmenettuhannet suomalaiset saavat silloin niin pientä eläkettä, etteivät tule sillä toimeen.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa niin sanotun trendityöryhmän raportin. Sen mukaan työelämän voimakkain muutostrendi ei ole pätkätöiden lisääntyminen, kuten on kuviteltu. Määräaikaiset työsuhteet ovat 2000-luvulla päinvastoin vähentyneet.
Suurin muutos on erilaisten itsensä työllistäjien, kuten yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrän nopea kasvu. Näitä nykyajan torppareita on jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin maatalousyrittäjiä, noin 150 000.
"Hyvä jos edes puolella heistä on eläkkeet kunnossa", huokaa kokenut yrityskonsultti.
Osa itsensä työllistäjistä on aitoja yrittäjiä, jotka ovat hoitaneet asiansa mallikkaasti.
Kasvava ryhmä ovat kuitenkin erilaiset pakkoyrittäjät tai haparoivat untuvikot, jotka eivät itsekään tiedä, mitä ovat.
He ovat ajautuneet epämääräiseen rooliinsa, koska työelämä on muuttunut. Palkkatyön ja yrittäjänä toimimisen raja on monella alalla hämärtynyt. Esimerkiksi kodinhoitajat, kauppojen tuotekonsulentit, toimittajat ja it-osaajat hoitavat yhä useammin erilaisia lyhyitä palkkiopohjaisia toimeksiantoja.
Valtio ja kunnat ovat edistäneet kehitystä ulkoistamalla hoitopalveluja ja teettämällä virkamiestyötä konsulteilla. Samalla järjestelmä yrittää väkisin määritellä palkkiopohjaisten silpputöiden tekijät yrittäjiksi.
Pakkoyrittäjyyttä aiheuttavat esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistot. Ne voivat koska tahansa tulkita itsensä työllistäjän yrittäjäksi. Siinä tapauksessa hän putoaa työttömyysturvan ulkopuolelle eikä välttämättä saa tarvitessaan edes toimeentulotukea ennen monen kuukauden karenssiajan päättymistä.
Freelancer voidaan tulkita yrittäjäksi, vaikka hänen tulonsa olisivat vain 600 euroa kuussa eikä hän olisi koskaan perustanut firmaa. Tulkinta riippuu yksittäisen työvoimavirkailijan näkemyksestä. Yksilön oikeusturvan kannalta tilanne on mahdoton, mutta se on jatkunut vuosia.
Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään. Mikään ei kuitenkaan etene, koska itsensä työllistäjät ovat niin vastenmielinen ilmiö perinteisille työmarkkinajärjestöille.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK toivovat, ettei heitä olisi olemassakaan.
Edellisen hallituksen vihreät työministerit saivat aikaan pieniä parannuksia ja suuren määrän selvityksiä. Nyt nekin on heitetty romukoppaan. Trendityöryhmän raportti on ansiokas tilannekatsaus, mutta siitä puuttuvat konkreettiset ehdotukset itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi. Valmiita lakiehdotuksia oli jo olemassa, mutta ne on pudotettu pois.
Parannusten sijaan luvataan uusia työryhmiä, jotka selvittävät asiaa hamaan hallituskauden loppuun asti.
Kuvaavaa on, että työministeri ja entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) ei trendityöryhmän tiedotteessa iloitse luvassa olevista hienoista uudistuksista vaan siitä, että epätyypillisiä työsuhteita käsitellään vihdoinkin "kolmikantaisesti" eli työmarkkinajärjestöjen kesken.
Samaan aikaan kun hallitus jarruttaa ongelmien ratkaisemista, se pahentaa niitä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on menossa tuolileikki, jonka tuloksena itsensä työllistäjien kaipaamat yksilölliset ohjauspalvelut ovat vaarassa vähentyä. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva työvoimapalvelujen uudistus yksinkertaistaa neuvontapalveluja ja leikkaa työvoimatoimistojen määrää.
Helsingissä lakkautuslistalla on akateemisiin työttömiin erikoistunut Kluuvin työvoimatoimisto. Siellä on asioinut neljännes koko maan akateemisista työttömistä, joista monet ovat päätyneet yksinyrittäjiksi.
Aina voi tietenkin toivoa, että hyvin palkatut teollisuustyöpaikat tulevat takaisin, kunhan EK ja SAK ovat oikein tiukkoina. Pelkään kuitenkin pahoin, etteivät paperitehtaat palaa Suomeen, vaikka itsensä työllistäjiä kuinka kiusataan.
Hassuinta tilanteessa on se, että juuri heitä Suomi nyt kaipaa. He ovat niitä riskin ottajia, jotka todennäköisimmin synnyttävät kaikkea sitä uutta ja luovaa, mitä elinkeinoelämä nyt tarvitsee.
Kampaaja, kaivinkoneyrittäjä, valokuvaaja tai konsultti soittaa itku kurkussa ja kertoo joutuneensa vaikeuksiin.
Yleensä kyseessä on aivan tavallinen sairausloma. Jalka on katkennut, tai rinnasta on löytynyt kyhmy. Eläkemaksua on tullut maksettua liian vähän, ja sairauspäiväraha on siksi vain parisataa euroa kuussa. Laskut ovat menossa ulosottoon.
Suomeen on syntynyt uusi työtä tekevien köyhien ryhmä, jolla ei ole sosiaaliturvaa. Viranomaiset ovat hiljaisesti hyväksyneet sen, että suuri osa itsensä työllistäjistä ei maksa itselleen riittävää eläkevakuutusta – koska heillä ei ole siihen varaa. Yrittäjäeläkettä pitäisi maksaa noin 24 prosenttia ansiotuloista. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin maatalousyrittäjien eläkemaksu.
Pahin on vasta edessä. Sama ihmisjoukko aiheuttaa tulevaisuudessa varsinaisen eläkepommin. Kymmenettuhannet suomalaiset saavat silloin niin pientä eläkettä, etteivät tule sillä toimeen.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa niin sanotun trendityöryhmän raportin. Sen mukaan työelämän voimakkain muutostrendi ei ole pätkätöiden lisääntyminen, kuten on kuviteltu. Määräaikaiset työsuhteet ovat 2000-luvulla päinvastoin vähentyneet.
Suurin muutos on erilaisten itsensä työllistäjien, kuten yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrän nopea kasvu. Näitä nykyajan torppareita on jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin maatalousyrittäjiä, noin 150 000.
"Hyvä jos edes puolella heistä on eläkkeet kunnossa", huokaa kokenut yrityskonsultti.
Osa itsensä työllistäjistä on aitoja yrittäjiä, jotka ovat hoitaneet asiansa mallikkaasti.
Kasvava ryhmä ovat kuitenkin erilaiset pakkoyrittäjät tai haparoivat untuvikot, jotka eivät itsekään tiedä, mitä ovat.
He ovat ajautuneet epämääräiseen rooliinsa, koska työelämä on muuttunut. Palkkatyön ja yrittäjänä toimimisen raja on monella alalla hämärtynyt. Esimerkiksi kodinhoitajat, kauppojen tuotekonsulentit, toimittajat ja it-osaajat hoitavat yhä useammin erilaisia lyhyitä palkkiopohjaisia toimeksiantoja.
Valtio ja kunnat ovat edistäneet kehitystä ulkoistamalla hoitopalveluja ja teettämällä virkamiestyötä konsulteilla. Samalla järjestelmä yrittää väkisin määritellä palkkiopohjaisten silpputöiden tekijät yrittäjiksi.
Pakkoyrittäjyyttä aiheuttavat esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistot. Ne voivat koska tahansa tulkita itsensä työllistäjän yrittäjäksi. Siinä tapauksessa hän putoaa työttömyysturvan ulkopuolelle eikä välttämättä saa tarvitessaan edes toimeentulotukea ennen monen kuukauden karenssiajan päättymistä.
Freelancer voidaan tulkita yrittäjäksi, vaikka hänen tulonsa olisivat vain 600 euroa kuussa eikä hän olisi koskaan perustanut firmaa. Tulkinta riippuu yksittäisen työvoimavirkailijan näkemyksestä. Yksilön oikeusturvan kannalta tilanne on mahdoton, mutta se on jatkunut vuosia.
Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään. Mikään ei kuitenkaan etene, koska itsensä työllistäjät ovat niin vastenmielinen ilmiö perinteisille työmarkkinajärjestöille.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK toivovat, ettei heitä olisi olemassakaan.
Edellisen hallituksen vihreät työministerit saivat aikaan pieniä parannuksia ja suuren määrän selvityksiä. Nyt nekin on heitetty romukoppaan. Trendityöryhmän raportti on ansiokas tilannekatsaus, mutta siitä puuttuvat konkreettiset ehdotukset itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi. Valmiita lakiehdotuksia oli jo olemassa, mutta ne on pudotettu pois.
Parannusten sijaan luvataan uusia työryhmiä, jotka selvittävät asiaa hamaan hallituskauden loppuun asti.
Kuvaavaa on, että työministeri ja entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) ei trendityöryhmän tiedotteessa iloitse luvassa olevista hienoista uudistuksista vaan siitä, että epätyypillisiä työsuhteita käsitellään vihdoinkin "kolmikantaisesti" eli työmarkkinajärjestöjen kesken.
Samaan aikaan kun hallitus jarruttaa ongelmien ratkaisemista, se pahentaa niitä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on menossa tuolileikki, jonka tuloksena itsensä työllistäjien kaipaamat yksilölliset ohjauspalvelut ovat vaarassa vähentyä. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva työvoimapalvelujen uudistus yksinkertaistaa neuvontapalveluja ja leikkaa työvoimatoimistojen määrää.
Helsingissä lakkautuslistalla on akateemisiin työttömiin erikoistunut Kluuvin työvoimatoimisto. Siellä on asioinut neljännes koko maan akateemisista työttömistä, joista monet ovat päätyneet yksinyrittäjiksi.
Aina voi tietenkin toivoa, että hyvin palkatut teollisuustyöpaikat tulevat takaisin, kunhan EK ja SAK ovat oikein tiukkoina. Pelkään kuitenkin pahoin, etteivät paperitehtaat palaa Suomeen, vaikka itsensä työllistäjiä kuinka kiusataan.
Hassuinta tilanteessa on se, että juuri heitä Suomi nyt kaipaa. He ovat niitä riskin ottajia, jotka todennäköisimmin synnyttävät kaikkea sitä uutta ja luovaa, mitä elinkeinoelämä nyt tarvitsee.
Tunnisteet:
EK,
itsensä työllistävät,
prekaari,
SAK
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
HS Pääkirjoitus 9.5.2012
"Pääkirjoitus
Göte Nyman. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston psykologian professori.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Korkeakoulujen+henkil%C3%B6st%C3%B6+on+kriisiss%C3%A4/a1305561654924
Korkeakoulujen henkilöstö on kriisissä
Korkeakoulujen
hallinnonuudistuksesta on kaksi vuotta. Uudistus muutti yliopistot
"laillisiksi oikeushenkilöiksi" ja lisäsi johtajien valtaa. Yliopistojen
hallituksiin saatiin asiantuntijoita yrityselämästä ja yhteiskunnan eri
alueilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama tuore tutkimus osoittaa uudistuksen menneen pieleen etenkin henkilöstön motivoinnissa, sitouttamisessa ja kannustamisessa."
"Miten voidaan estää vielä pahempien vahinkojen syntyminen, ja kuinka korkeakoulujen tulisi nyt edetä?"
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama tuore tutkimus osoittaa uudistuksen menneen pieleen etenkin henkilöstön motivoinnissa, sitouttamisessa ja kannustamisessa."
"Miten voidaan estää vielä pahempien vahinkojen syntyminen, ja kuinka korkeakoulujen tulisi nyt edetä?"
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Korkeakoulujen+henkil%C3%B6st%C3%B6+on+kriisiss%C3%A4/a1305561654924
tiistai 1. toukokuuta 2012
"Tanssinopettajien
työehtosopimusneuvottelut katkesivat 16.4. työnantajaliiton kanssa.
Koska neuvottelut eivät ole edenneet, työntekijäpuolen liitto julisti
viisi uutta lakkopäivää.
Tuntiopettajien asema on heikoin
Taistelun syynä on Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden (Teme) liiton pääneuvottelijan, toiminnanjohtaja Raimo Söderin mukaan työnantajan huono sopimustarjous, jossa erityisesti tuntiopettajien työmäärä lisääntyisi ja korvaukset työstä hekentyisivät."
http://yle.fi/uutiset/tanssinopettajien_lakko_alkaa/6077015
Tuntiopettajien asema on heikoin
Taistelun syynä on Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden (Teme) liiton pääneuvottelijan, toiminnanjohtaja Raimo Söderin mukaan työnantajan huono sopimustarjous, jossa erityisesti tuntiopettajien työmäärä lisääntyisi ja korvaukset työstä hekentyisivät."
http://yle.fi/uutiset/tanssinopettajien_lakko_alkaa/6077015
Tunnisteet:
TeMe,
tuntiopettajien asema,
työehtosopimus
perjantai 27. huhtikuuta 2012
Sibelius-akatemian, teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajat on kutsuttu 8.5. 2012 järjestettävään tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen Tuntiopettajien asema tullee luultavasti jatkossakin olemaan se moraalinen ja eettinen vaa´ankieli, jolla Taideyliopiston työpaikkakulttuurin onnistumista tullaan punnitsemaan. Taideyliopistoon siirryttäessä määräaikaisten tuntiopettajien määrän merkittävällä lisäämisellä olisi työpaikkakulttuurin ja tulevaisuuteen suuntautuvan pitkäaikaisen työn kannalta suuri merkitys. Näin siis silloin, jos tuntiopettajan kurssien kehityslinjoilla ja sisällöillä, opetuksen historialla, opetustapahtuman välittömällä ja pidempiaikaisella (valmistumisen jälkeisellä) palautteella, tiedoilla ja jatkuvalla uudistumisella on yhtään merkitystä.
Nomadinen akatemia suosittelee, että määräaikaistumisessa keskityttäisiin alussa mieluusti pitkään opetustyötä tehneihin tuntiopettajiin, jotka ovat usein pyyteettä ja palkatta osallistuneet opetustyön kehittämiseen, toteuttaneet pitkiä, usean lukukauden mittaisia hankkeita, keränneet arvokasta tietoa talon käytännöistä ja kokemuksista yleiseen käyttöön sekä luoneet sisältöjä ja kehitelleet areenoita valmistumisen jälkeiselle toiminnalle. Tuntiopettajien tekemä työ on lehtorien ja professorien opetusta täydentävänä, haastavana ja rikastavana käytäntönä ollut korvaamatonta. Tuntiopettajien aseman vahvempi virallinen ja käytännönläheinen (palkka, työterveydenhuolto, näkyvyys) tunnustaminen korjaisi vinoutuman todellisten käytäntöjen ja virallisen, usein jäykältä tuntuvan tiedottamisen välillä.
Termistä tuntiopettaja olisi ehkä jopa luovuttava. Oikeinta olisi puhua vierailevista opettajista (nykyiset tuntiopettajat) ja osa-aikaisista opettajista (nykyiset määräaikaiset tai päätoimiset tuntiopettajat). Termiä tuntiopettaja ei kai Suomen lisäksi muissa kielissä tunneta (hour teacher kuulostaisi ehkä hieman oudolta?) eikä sitä ilmeisesti tunne Suomen työlainsäädäntökään. Taideyliopisto voisi tässä suhteessa näyttää esimerkkiä myös muille yliopistoille ja oppilaitoksille.
Nomadinen akatemia suosittelee, että määräaikaistumisessa keskityttäisiin alussa mieluusti pitkään opetustyötä tehneihin tuntiopettajiin, jotka ovat usein pyyteettä ja palkatta osallistuneet opetustyön kehittämiseen, toteuttaneet pitkiä, usean lukukauden mittaisia hankkeita, keränneet arvokasta tietoa talon käytännöistä ja kokemuksista yleiseen käyttöön sekä luoneet sisältöjä ja kehitelleet areenoita valmistumisen jälkeiselle toiminnalle. Tuntiopettajien tekemä työ on lehtorien ja professorien opetusta täydentävänä, haastavana ja rikastavana käytäntönä ollut korvaamatonta. Tuntiopettajien aseman vahvempi virallinen ja käytännönläheinen (palkka, työterveydenhuolto, näkyvyys) tunnustaminen korjaisi vinoutuman todellisten käytäntöjen ja virallisen, usein jäykältä tuntuvan tiedottamisen välillä.
Termistä tuntiopettaja olisi ehkä jopa luovuttava. Oikeinta olisi puhua vierailevista opettajista (nykyiset tuntiopettajat) ja osa-aikaisista opettajista (nykyiset määräaikaiset tai päätoimiset tuntiopettajat). Termiä tuntiopettaja ei kai Suomen lisäksi muissa kielissä tunneta (hour teacher kuulostaisi ehkä hieman oudolta?) eikä sitä ilmeisesti tunne Suomen työlainsäädäntökään. Taideyliopisto voisi tässä suhteessa näyttää esimerkkiä myös muille yliopistoille ja oppilaitoksille.
---
Hyvät tuntiopettajakollegat!
Kaikkien kolmen nykyisen taideyliopiston (Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia) tuntiopettajien yhteinen tapaaaminen järjestetään tiistaina 8.5. klo 14-17 T-talon pienessä kokoushuoneessa (T-232, Töölönkatu 28, 2. kerros, hissistä oikealle lasiovien läpi ja sitten vasemmalle). Tarkoituksena on keskustella tuntiopettajan asemaan ja kohteluun liittyvistä yhteisistä kysymyksistä - myös tulevaa yhteistä Taideyliopistoa ajatellen.
Olette kaikki lämpimästi tervetulleita edistämään yhteistä asiaamme!
Tuntiopettajayhdistyksen puolesta
Elina Mustonen
--
Elina Mustonen
Runeberginkatu 33 B 9
00100 Helsinki
+358 40 5237232
elina.mustonen(at)siba.fi
www.elinamustonen.com
....
....
P.S. Kutsun Kuvataideakatemian tuntiopettajat iltapäivän aloittavalle teelle ennen tapaamista jo klo 13.00 Tin Tin Tangoon Töölöntorille. Koska Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian toiminta ei ole kaikille tuttua, seuraavassa myös linkkilista muutamista toimintamme tai tukemamme toiminnan alueista. (terv. K)
INDEX
KOKEELLISTEN TAITEIDEN NOMADINEN AKATEMIA
http://nomadinenakatemia.blogspot.com/
Korkeakoulutasoista opetus- sekä tapahtumatoimintaa järjestävän Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian eräänä tärkeänä agendana on tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien aseman kohentaminen.
http://tuntiopettajat.blogspot.com/
Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tuntiopettajat-blogi on altis kehittelylle ja keskustelulle.
https://www.facebook.com/groups/voluntaario/
Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian voluntääriopiskelijoiden facebook-ryhmä. Voluntääriopiskelijan manifestista: "Kaikki opiskelu on pohjimmiltaan voluntäärista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Opiskelun myötä tulee erilaisia pakkoja ja paineita liian kireistä aikatauluista, valmistumisesta ja suorittamisesta. Haluamme luoda ja olla tukemassa vaihtoehtoisia muotoja vapaalle opiskelulle, vailla pakkoa opintosuorituksiin.
Voluntääriopiskelijuuden määritelmään kuuluu myös se, että kuka tahansa voi olla opiskelija tai opettaja, riippuen tilanteesta - ja siitä, että tuon osan ottaminen on aina vapaaehtoista. Asiantunteva vertaisarvointi huolehtii siitä, että opetus on yliopistotasoista. Sen lisäksi voluntääriopiskelija hyödyntää kaikille kuuluvaa vapautta tulla kuuntelemaan yliopisto-opetusta sekä seuraa muuta kiinnostavaa luentotoimintaa. Hän on tarkkaileva todistaja ja keskustelija avoimilla luennoilla. Hän on teorianharjoittaja antiikin kreikan theorein -sanan siinä merkityksessä mikä tarkoittaa "katsomista" ja "olla tietoinen jostakin". Voluntääriopiskelijan läsnäolo instituutiossa muistuttaa instituution vallan piirin ulottumattomissa olevista tarkkailijoista. Voluntääriopiskelija on sivistyksen ja sisällön puolella vehkeilyä, laskelmointia ja typeryyttä vastaan."
http://www.aavefestival.org/
Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian yhdessä Kansainvälinen kulttuuriyhdistys Kaiun kanssa järjestämä vuosittaisen liikkuvan kuvan taiteen festivaalin sivut.
http://helsinkifilmacademy.com/
Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tukema projekti.
_______________________________________________
tiistai 24. huhtikuuta 2012
"Suomalaisen opettajien menestys ei ole mikään sattuma.
Kansakoulunopettajilla on pitkä historia. Usein köyhistä oloista tulevat
opettajat olivat yhteiskunnan moottoreita, jotka vaikuttivat
yhdistyksissä ja harrastustoiminnassa yhtä hyvin kirjanpitäjinä kuin
kuoronjohtajina. Opettajuuden eetos on kantanut näihin päiviin
asti ja on hyvä muistutus siitä, että hyvinvointivaltion ytimessä ovat
ne ihmiset, jotka tuottavat julkisia palveluita. Mikään mahti maailmassa
ei pysty istumaan opettajan tai lääkärin olkapäällä ja valvomaan työn
laatua. Paljon tärkeämpää on ihmisten oma halu tehdä hyvää jälkeä."
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/pitavatko-julkiset-ammatit-pintansa-kun-yhteiskunnat-yksilollistyvat
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/pitavatko-julkiset-ammatit-pintansa-kun-yhteiskunnat-yksilollistyvat
Tunnisteet:
opettajat,
opettaminen
perjantai 20. huhtikuuta 2012
"Nyky-yliopistoissa on piirteitä, jotka uhkaavat sivistysyliopiston
olemassaoloa. Rahoitusleikkaukset saattavat ajaa yliopistoja suosimaan
aloja, jotka ovat ”tuottavampia” kuin toiset. Näitä teemoja käsiteltiin
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton perinteisessä
kevätseminaarissa perjantaina Helsingissä. Seminaarin teemana oli tällä
kertaa Yliopiston monet muodot.
Kevään korvalla yliopistot ovat julkistaneet tilinpäätöstietojaan. Monet yliopistot puhuvat yritysmäiseen tapaan liikevoitosta, vaikka sen tuottaminen ei ole yliopistojen tehtävä.
- Näemme vaarana sen, että yliopisto ei ole enää tiede- ja oppimisyhteisö vaan liiketaloudellinen laitos, jonka viivan alle halutaan rahaa pikemminkin kuin tutkimusta, tutkintoja, oppimista ja yhteiskunnallista vaikuttamista, totesivat liittojen puheenjohtajat Tapani Kaakkuriniemi ja Maarit Valo seminaariavauksessaan."
http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/news/680
Kevään korvalla yliopistot ovat julkistaneet tilinpäätöstietojaan. Monet yliopistot puhuvat yritysmäiseen tapaan liikevoitosta, vaikka sen tuottaminen ei ole yliopistojen tehtävä.
- Näemme vaarana sen, että yliopisto ei ole enää tiede- ja oppimisyhteisö vaan liiketaloudellinen laitos, jonka viivan alle halutaan rahaa pikemminkin kuin tutkimusta, tutkintoja, oppimista ja yhteiskunnallista vaikuttamista, totesivat liittojen puheenjohtajat Tapani Kaakkuriniemi ja Maarit Valo seminaariavauksessaan."
http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/news/680
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012
sunnuntai 8. huhtikuuta 2012
Hei,
tässä muistiinpanoni Sibelius-akatemian tuntiopettajien yhdistyksen kokouksesta Musiikkitalossa 8.3.2012 klo 18, johon oli kutsuttu mukaan myös Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajia. Kokouksessa aloitettiin myös keskustelu mahdollisuudesta perustaa kaikkien yliopistojen yhteinen tuntiopettajien yhdistys mutta koska kutsu tähän kokoukseen oli muun muassa lähtenyt kovin myöhään, tämän tiimoilta järjestetään lähitulevaisuudessa uusi tapaaminen.
TAIDEYLIOPISTOON SIIRTYMISESTÄ
- tutustuttiin Taideyliopiston strategiaperustaan ja keskusteltiin siitä.
- ilmeni että Taideyliopistoon siirtymistä valvovassa seurantaryhmässä on Sibelius-akatemian tuntiopettajien edustus mutta ei Teatterikorkeakoulun eikä Kuvataideakatemian edustajia.
- niin strategiapaperissa kuin yleisemminkin on jossain määrin epäselvää puhutaanko myös tuntiopettajista, kun käytetään sanoja "opettaja, henkilöstö, tuntiopettaja".
- kuultiin yhteisöllisyystyöryhmän kuulumisia, jossa eri yliopistojen lehtori- ja opiskelijajäsenten lisäksi on mukana Sibelius-akatemian tuntiopettaja sekä Kuvataideakatemian päätoiminen tuntiopettaja. Yhteisöllisyystyöryhmä on "platform" kaikkien kolmen taideyliopiston keskellä. Yhteisöllisyystyöryhmä suunnittelee yhteisiä tilaisuuksia ja projekteja. 27.3. järjestetään TEAKilla pedakahvila 17. - 19.30, josta kukin yliopisto tiedottaa omia kanaviaan myöten ja jonne myös tuntiopettajat ovat tervetulleita. Toukokuun lopulla ja syksyllä luultavasti lisää tilaisuuksia (syksyllä "Platform" -festari?)
- keskusteltiin opettajien ja tuntiopettajien taiteellisesta toiminnnasta – mitä se on ja miten se liittyy / voisi liittyä opetukseen?
- yhden numeron verran ilmestyneen Taideyliopisto-lehden ulkoasu todettiin yhteen ääneen kamalaksi. Yhteisöllisyystyöryhmässäkin on tämä ymmärretty etenkin Kuvataideakatemian suunnalta tulleen kritiikin pohjalta ja käsitin että suunnitellaan parempaa, aidosti yhteisöllistä julkaisua missä otettaisiin huomioon kolmen yliopiston voimavarat.
OAJ JA TUNTIOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSET
Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on havahduttu tuntiopettajien tilanteeseen ja tilannetta selvitellään ilmeisesti lehtorien yhdistyksen aloitteesta (monet lehtorit toimivat myös tuntiopettajina). Tuntiopettajien asemaa, palkkausta, työsuhdeasioita ja työehtosopimusta jne. koskeva asia on jouduttu ilmeisesti riitauttamaan koska asia ei ole muuten edennyt. SYTY eli Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ja JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö käyvät paikallisneuvottelun jonka tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Taideyliopiston tuntiopettajien tilanteeseen positiivisesti.
Pyritään siihen että tuntiopettajaa aletaan kohdella kuin osa-aikaista työntekijää tai vähintäänkin siihen että työehtosopimus kirjoitetaan uusiksi tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Asiat ovat olleet tunnustelun alla ensin hyvässä hengessä mutta on käynyt niin että työnantajapuolta edustava SYTY ei ensin ole halunnut neuvotella asiasta ja siksi asia on nyt riitautettu. OAJ tukee lehtorien yhdistyksen toimesta esillenostettua tuntiopettajien asemaa kohentavia pyrkimyksiä (palkanmaksukäytäntö lainmukaiseksi).
Nykyisellään työehtosopimuksissa ei ilmeisesti edes tunneta tehtävänimikettä tuntiopettaja. Oikea termi olisi osa-aikainen opettaja ja käytännössä vaikuttaa siltä että tuntiopettajuutta pidetään käytäntönä yllä lähinnä kustannussyistä vaikka käytännössä työ on usein lähellä esimerkiksi lehtorien työtä. Tuntiopettajilta saatetaan myös edellyttää vastaavaa työpanosta kuin lehtoreilla, kuitenkin ilman vastaavia etuuksia kuten esimerkiksi sairauslomakorvauksia ja työterveyshuoltoa.
Tuntiopetuksella säästettävä raha on niin suuri, että sitä ei helposti paikata ja siksi työnantajaosapuoli SYTY ei ole halunnut tästä neuvotella. Kysymys on siis rahasta. OAJ:lle kysymys on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän muodostumassa kunniakysymykseksi. Tuntiopettajien asema on häpeäpilkku. Yliopistomaailmassa on olemassa x määrä työntekijöitä joiden asemaa ei ole määritelty riittävällä tavalla.
UUSIEN TUNTIOPETTAJIEN REKRYTOIMINEN JA PITKÄÄN TALOSSA OLLEIDEN TUNTIOPETTAJIEN SUBSTANSSIOSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN
Tästä keskusteltiin SibAn tilanteen pohjalta. Tavoiteltavaksi suositeltiin periaatetta, että opetustarpeen ilmaantuessa katsotaan ensin löytyykö talossa pitkään työskenneistä työntekijöistä pätevää ainesta opetuksen pitämiseen ennen kuin haetaan uutta työvoimaa. Kuvataideakatemiassakin tämä olisi hyvä periaate ja tämän tiedon kulkemista varten toivottaisiin enemmän tuntiopettajien, osastonjohtajien ja lehtorien yhteisiä suunnittelukokouksia. Mikäli näitä ei järjestetä, koettiin tärkeäksi että tuntiopettajat pitävät tätä asiaa itse esillä, esim. muistuttaen osaston- tai ainejohtajaa (SibA) omista pätevyysalueista muistuttaen esim. sähköpostilla, jos on kiinnostusta lisätehtäviin.
TYÖTERVEYSHUOLTO
Keskusteltiin SibAn pohjalta. Siellä työterveyshuolto järjestyy, jos opetustunteja on 224 tuntia lukuvuodessa tai 112 tuntia lukukaudessa. On epäselvää mitä tapahtuu, jos tunteja tulee lisää lukukauden kuluessa mutta työntekijä sairastuu ennen kuin niitä on myönnetty. Mikähän tilanne on Kuvataideakatemiassa? En ole ihan selvillä.
Luettelo terveyspalveluista (SibAn pohjalta):
- yleislääkäritasoinen sairaanhoito
- työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanottokäynnit
- päivystyskäynnit lääkärikeskuksen yleislääkärillä, mahdollinen jatkohoito ensisijaisesti työterveyslääkärillä
- työterveyslääkärin ja yleislääkärin tarvitsemat diagnostiikan ja hoidon kannalta tarpeelliset tutkimukset
Esimerkiksi musiikkiopistoissa tuntiopettajien työterveyshuolto ilmeisesti toimii mutta yliopistotasolla tätä ei ole saatu täysin järjestymään. Tuntiopettajuutta on toki hyvinkin lyhytaikaista / lukukausi mutta tässäkin esimerkiksi pitkäaikaisten, jatkuvasti opettavien tuntiopettajien tilanne tulisi ottaa huomioon.
terv. Kari Y.
tässä muistiinpanoni Sibelius-akatemian tuntiopettajien yhdistyksen kokouksesta Musiikkitalossa 8.3.2012 klo 18, johon oli kutsuttu mukaan myös Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajia. Kokouksessa aloitettiin myös keskustelu mahdollisuudesta perustaa kaikkien yliopistojen yhteinen tuntiopettajien yhdistys mutta koska kutsu tähän kokoukseen oli muun muassa lähtenyt kovin myöhään, tämän tiimoilta järjestetään lähitulevaisuudessa uusi tapaaminen.
TAIDEYLIOPISTOON SIIRTYMISESTÄ
- tutustuttiin Taideyliopiston strategiaperustaan ja keskusteltiin siitä.
- ilmeni että Taideyliopistoon siirtymistä valvovassa seurantaryhmässä on Sibelius-akatemian tuntiopettajien edustus mutta ei Teatterikorkeakoulun eikä Kuvataideakatemian edustajia.
- niin strategiapaperissa kuin yleisemminkin on jossain määrin epäselvää puhutaanko myös tuntiopettajista, kun käytetään sanoja "opettaja, henkilöstö, tuntiopettaja".
- kuultiin yhteisöllisyystyöryhmän kuulumisia, jossa eri yliopistojen lehtori- ja opiskelijajäsenten lisäksi on mukana Sibelius-akatemian tuntiopettaja sekä Kuvataideakatemian päätoiminen tuntiopettaja. Yhteisöllisyystyöryhmä on "platform" kaikkien kolmen taideyliopiston keskellä. Yhteisöllisyystyöryhmä suunnittelee yhteisiä tilaisuuksia ja projekteja. 27.3. järjestetään TEAKilla pedakahvila 17. - 19.30, josta kukin yliopisto tiedottaa omia kanaviaan myöten ja jonne myös tuntiopettajat ovat tervetulleita. Toukokuun lopulla ja syksyllä luultavasti lisää tilaisuuksia (syksyllä "Platform" -festari?)
- keskusteltiin opettajien ja tuntiopettajien taiteellisesta toiminnnasta – mitä se on ja miten se liittyy / voisi liittyä opetukseen?
- yhden numeron verran ilmestyneen Taideyliopisto-lehden ulkoasu todettiin yhteen ääneen kamalaksi. Yhteisöllisyystyöryhmässäkin on tämä ymmärretty etenkin Kuvataideakatemian suunnalta tulleen kritiikin pohjalta ja käsitin että suunnitellaan parempaa, aidosti yhteisöllistä julkaisua missä otettaisiin huomioon kolmen yliopiston voimavarat.
OAJ JA TUNTIOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSET
Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on havahduttu tuntiopettajien tilanteeseen ja tilannetta selvitellään ilmeisesti lehtorien yhdistyksen aloitteesta (monet lehtorit toimivat myös tuntiopettajina). Tuntiopettajien asemaa, palkkausta, työsuhdeasioita ja työehtosopimusta jne. koskeva asia on jouduttu ilmeisesti riitauttamaan koska asia ei ole muuten edennyt. SYTY eli Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ja JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö käyvät paikallisneuvottelun jonka tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Taideyliopiston tuntiopettajien tilanteeseen positiivisesti.
Pyritään siihen että tuntiopettajaa aletaan kohdella kuin osa-aikaista työntekijää tai vähintäänkin siihen että työehtosopimus kirjoitetaan uusiksi tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Asiat ovat olleet tunnustelun alla ensin hyvässä hengessä mutta on käynyt niin että työnantajapuolta edustava SYTY ei ensin ole halunnut neuvotella asiasta ja siksi asia on nyt riitautettu. OAJ tukee lehtorien yhdistyksen toimesta esillenostettua tuntiopettajien asemaa kohentavia pyrkimyksiä (palkanmaksukäytäntö lainmukaiseksi).
Nykyisellään työehtosopimuksissa ei ilmeisesti edes tunneta tehtävänimikettä tuntiopettaja. Oikea termi olisi osa-aikainen opettaja ja käytännössä vaikuttaa siltä että tuntiopettajuutta pidetään käytäntönä yllä lähinnä kustannussyistä vaikka käytännössä työ on usein lähellä esimerkiksi lehtorien työtä. Tuntiopettajilta saatetaan myös edellyttää vastaavaa työpanosta kuin lehtoreilla, kuitenkin ilman vastaavia etuuksia kuten esimerkiksi sairauslomakorvauksia ja työterveyshuoltoa.
Tuntiopetuksella säästettävä raha on niin suuri, että sitä ei helposti paikata ja siksi työnantajaosapuoli SYTY ei ole halunnut tästä neuvotella. Kysymys on siis rahasta. OAJ:lle kysymys on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän muodostumassa kunniakysymykseksi. Tuntiopettajien asema on häpeäpilkku. Yliopistomaailmassa on olemassa x määrä työntekijöitä joiden asemaa ei ole määritelty riittävällä tavalla.
UUSIEN TUNTIOPETTAJIEN REKRYTOIMINEN JA PITKÄÄN TALOSSA OLLEIDEN TUNTIOPETTAJIEN SUBSTANSSIOSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN
Tästä keskusteltiin SibAn tilanteen pohjalta. Tavoiteltavaksi suositeltiin periaatetta, että opetustarpeen ilmaantuessa katsotaan ensin löytyykö talossa pitkään työskenneistä työntekijöistä pätevää ainesta opetuksen pitämiseen ennen kuin haetaan uutta työvoimaa. Kuvataideakatemiassakin tämä olisi hyvä periaate ja tämän tiedon kulkemista varten toivottaisiin enemmän tuntiopettajien, osastonjohtajien ja lehtorien yhteisiä suunnittelukokouksia. Mikäli näitä ei järjestetä, koettiin tärkeäksi että tuntiopettajat pitävät tätä asiaa itse esillä, esim. muistuttaen osaston- tai ainejohtajaa (SibA) omista pätevyysalueista muistuttaen esim. sähköpostilla, jos on kiinnostusta lisätehtäviin.
TYÖTERVEYSHUOLTO
Keskusteltiin SibAn pohjalta. Siellä työterveyshuolto järjestyy, jos opetustunteja on 224 tuntia lukuvuodessa tai 112 tuntia lukukaudessa. On epäselvää mitä tapahtuu, jos tunteja tulee lisää lukukauden kuluessa mutta työntekijä sairastuu ennen kuin niitä on myönnetty. Mikähän tilanne on Kuvataideakatemiassa? En ole ihan selvillä.
Luettelo terveyspalveluista (SibAn pohjalta):
- yleislääkäritasoinen sairaanhoito
- työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanottokäynnit
- päivystyskäynnit lääkärikeskuksen yleislääkärillä, mahdollinen jatkohoito ensisijaisesti työterveyslääkärillä
- työterveyslääkärin ja yleislääkärin tarvitsemat diagnostiikan ja hoidon kannalta tarpeelliset tutkimukset
Esimerkiksi musiikkiopistoissa tuntiopettajien työterveyshuolto ilmeisesti toimii mutta yliopistotasolla tätä ei ole saatu täysin järjestymään. Tuntiopettajuutta on toki hyvinkin lyhytaikaista / lukukausi mutta tässäkin esimerkiksi pitkäaikaisten, jatkuvasti opettavien tuntiopettajien tilanne tulisi ottaa huomioon.
terv. Kari Y.
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Kutsu tulevan taideyliopiston tuntiopettajille
Viestittelemme Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistyksen asioissa. Tulevan Taideyliopiston vuoksi haluaisimme luoda kontakteja Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun tuntiopettajiin. Keskustelisimme mielellämme tuntiopettajien tilanteesta oppilaitoksissamme, ja lisäksi olemme pohtineet mahdollisuutta luoda Taideyliopiston tuntiopettajille yhteinen yhdistys, joka voitaisiin perustaa jo ennen Taideyliopiston perustamista. Olisimme näin ajoissa mukana vaikuttamassa asioihin.
Järjestäisimme mielellämme tapaamisen SibA:n tuntiopettajayhdistyksen hallituksen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden muiden taideyliopistojen opettajien välillä. Jos ajankohta sattuu sopimaan, olette lämpimästi tervetulleita SibA:n tuntiopettajayhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 8.3.2012 Musiikkitalon isossa kokoushuoneessa (S3103; infopistettä vastapäätä) klo 15 – 17.
Kokouksessa esitetään tilannekatsaus yhdistyksen toimintaan ja meneillään oleviin asioihin, joita ovat mm. tuntiopettajien rekrytointi, tuntiopettajien määräaikaisuus/vakinaisuus, tuntiopettajien taiteellisen toiminnan raportointi ja taideyliopistoon liittyvät asiat. Mikäli ajankohta ei sovi tai viestimme ei
ehdi tavoittaa, otatteko yhteyttä niin voimme sopia mahdollisen myöhemmän tapaamisen. Välittäisittekö ystävällisesti viestiä tuntiopettajille, joita arvelette asian kiinnostavan. Terveisin Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistys
Yhteydenotot
Puheenjohtaja
Hanna Juutilainen
hanna.juutilainen(at)kolumbus.fi
Järjestäisimme mielellämme tapaamisen SibA:n tuntiopettajayhdistyksen hallituksen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden muiden taideyliopistojen opettajien välillä. Jos ajankohta sattuu sopimaan, olette lämpimästi tervetulleita SibA:n tuntiopettajayhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 8.3.2012 Musiikkitalon isossa kokoushuoneessa (S3103; infopistettä vastapäätä) klo 15 – 17.
Kokouksessa esitetään tilannekatsaus yhdistyksen toimintaan ja meneillään oleviin asioihin, joita ovat mm. tuntiopettajien rekrytointi, tuntiopettajien määräaikaisuus/vakinaisuus, tuntiopettajien taiteellisen toiminnan raportointi ja taideyliopistoon liittyvät asiat. Mikäli ajankohta ei sovi tai viestimme ei
ehdi tavoittaa, otatteko yhteyttä niin voimme sopia mahdollisen myöhemmän tapaamisen. Välittäisittekö ystävällisesti viestiä tuntiopettajille, joita arvelette asian kiinnostavan. Terveisin Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistys
Yhteydenotot
Puheenjohtaja
Hanna Juutilainen
hanna.juutilainen(at)kolumbus.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)