"Iso-Britannia: Opiskelijat kärkkäitä valittamaan yliopistojen toiminnasta"

http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/blogit


"Iso-Britannia: Opiskelijat kärkkäitä valittamaan yliopistojen toiminnasta
8.8.2011 kello 10:23 2010 TTL

Iso-Britannia: Opiskelijat kärkkäitä valittamaan yliopistojen toimista

Britannian 123 yliopistosta peräti 80 on päättänyt nostaa lukukausimaksunsa David Cameronin hallituksen asettamalle ylärajalle eli £ 9000 vuodessa. Opiskelijoiden keskuudessa päätös on herättänyt yleistä tyrmistystä ja protesteja, mutta nyt on jo näkyvissä, että heidän odotuksensa opetuksen laatua, käytännön järjestelyjä ja tasapuolisuutta kohtaan ovat nousseet.

Vuonna 2004 perustettiin Englannin ja Walesin tarpeisiin riippumattoman sovittelijan toimisto (Office of the Independent Adjudicator, www.oiahe.org)seuraamaan opiskelijoiden sellaisia valituksia yliopistoja kohtaan, joita ei saada ratkaistua yliopistojen sisällä. Viime vuonna 85 % valituksista ratkaistiin yliopistoissa. Riippumattoman sovittelijan toimistolla ei ole mitään säätely- eikä rangaistusvaltaa yliopistoihin nähden, vaan sen päätökset ovat ohjeellisia. Silti yliopistot eivät halua joutua syyllisen asemaan.

Kesäkuussa julkaistu sovittelijan toimiston toimintakertomuksessa vuodelta 2010 mainittiin nimeltä kaksi yliopistoa, University of Westminster ja University of Southampton, jotka olivat räikeimmin rikkoneet tasapuolisuusvaatimusta ja muita sääntöjä. Nimeltä mainitseminen, ”naming and shaming”, on päätetty ottaa jatkossa käyttöön yhtenä sanktiona.

Vuonna 2010 sovittelijan toimisto käsitteli 1341 valitusta. 53 % valituksista todettiin aiheettomiksi. Valitusten määrässä on nousua 33 % vuoteen 2009 verrattuna. Sovittelija Robert Behrens uskoo, että valitusten määrä jatkaa nousuaan, kun korkeammat lukuvuosimaksut alkavat purra opiskelijoiden kukkaroa. Valmistuneiden, siis meikäläisittäin vähintään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden työttömyys on 20 %, ja opiskelijat pyrkivät jo siksikin saamaaan irti kaiken mahdollisen hyödyn yliopistoajastaan.

Sovittelija kaavailee, että yliopistojen pitäisi maksaa jokaisesta käsitellystä tapauksesta käsittelymaksu, jolloin siinä olisi yksi tekijä, joka voisi piiskata yliopistoja parempaan toimintaan. Yliopistot eivät useinkaan informoi opiskelijoita valituksen käsittelyprosessin vaiheista, ja käsittely kestää liian kauan, keskimäärin kuusi kuukautta.

Nytkin yliopistoille aiheutuu kustannuksia valituksista. Viime vuonna valittajille maksettiin korvauksena £ 173.959 eli noin 200.000 euroa. Suurin yksittäinen korvaus oli £ 15.000.

Suomessa ei vielä ole annettu yliopistoille täyttä vapautta lukukausimaksujen perimiseen, mutta ovi on raollaan. Yksittäiset maisteriohjelmat voivat periä maksuja EU:n ulkopuolisista maista tulevilta opiskelijoilta. Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta tämä tarkoittaa köyhimpien kansojen nuorisoa. Tämän hallituksen kaudella, mikäli se pysyy vallassa aikomansa noin neljä vuotta, lukukausimaksut eivät näytä nousevan puheenaikeeksi.

Jossakin vaiheessa luulen, että OECD:n painostuksesta jokin seuraavista Suomen hallituksista sallii lukukausimaksut, jolloin yliopistot suupieliään lipoen ottavat ne käyttöön maksimaalisesti, kuten nyt on käymässä Britanniassa. Tähän viittaa taloustieteen professori Matti Viren Turun Sanomien julkaisemassa kirjoituksessa 5.8.2011. Silloin viimeistään kannattaa perustaa opiskelija-asiain valtuutetun toimisto, valtion varoilla.

Tapani Kaakkuriniemi"

Tulevan hallituksen säästöt

Kuntien valtionosuudet: - 631 milj.

Kehitysyhteistyö: - 115 milj.

Puolustusvoimat: - 200 milj.

Sairausvakuutuksen lääkekorvausmenot: - 113 milj.

Maatalouden säästöt yhteensä: - 110 milj.

Elinkeinotuet: - 110 milj.

Budjettiriihessä sovitaan vielä lisäleikkauksia: - 100 milj.

Säästöt valtion- ja keskushallinnossa: - 60 milj. Lisäksi eri ministeriöiden hallinnoissa miljoonasäästöjä, esimerkisi TEM:n aluehallinto - 10 milj. ja opetusministeriö - 15 milj.

Ammattikorkeakoulujärjestelmä: - 51 milj.

Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha: - 58 milj.

Lukioverkon karsiminen: - 30 milj.

Ammatillinen koulutus: - 28 milj.

Yliopistot: - 27 milj.

Suomen Akatemia: - 28,6 milj.

Uusiutuvan energian tuet: - 25 milj.

Oppisopimuskoulutus: - 21 milj.

Merenkulun tuet: - 20 milj.

Tie- ja ratahankkeet: - 20 milj.

EU-rakennerahastojen kansalliset osuudet: - 20 milj.

Valtion taidemuseo: - 19,5 milj.

Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen, nopeutetaan viranomaiskäsittelyä: - 20 milj. euroa

TV-lupien tarkastamisesta luopuminen: - 11 milj. euroa

Poliisitoimi: - 10 milj.

Vanhojen hissien korjausavustukset: - 15 milj.

Avustukset korjaustoimintaan: - 10 milj.

Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj.

Lähialueyhteistyö, mm. Venäjä - 8 milj.

Vuorotteluvapaakorvausten pienentäminen: - 7,5 milj.

Ulkoasiainhallinto - 6 milj. euroa

Nuorisotyön rahoitus: - 6 milj.

Puoluetuki - 2 milj. euroa.

Rajatarkistusten automatisointi - 2 milj. euroa

Terveyden edistäminen: - 2 milj.

Ministereille 5 prosentin palkanalennus.

Uutisvirtaa...

SS: Yliopistot lähtivät miljardipotilla sijoitusbisnekseen | Talous ja politiikka | YLE Uutiset | yle

• • 
    

    Kari Yli-Annala Mitä jos yliopistot 
    menevat osakeomistajiksi 
    esim. ydinvoima- tai kaivosbisnekseen..? 
    Vapaa älyllinen elämä ja kritiikki 
    tulee yhä vaikeammaksi ylipistojen sisällä.
    

    
    
  • 
    

    Aalto-yliopistolla eniten sijoituspääomaa, 
    645 miljoonaa euroa. Kuvataideakatemiassa 
    vähiten, kolme miljoonaa euroa. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Savon+Sanomat+Yliopistoilla+yli+15+miljardia+sijoituspääomaa/1135262343063
    

    
    
  • 
    

     ‎"Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää
     Helsingin yliopistosta perää yliopistoilta 
    avoimuutta muun maailman ja erityisesti 
    Yhdysvaltojen tapaan. ’Vältytään 
    kytkösepäilyiltä ja voidaan varmistaa, 
    että yliopiston toiminta on riittävän 
    puolueetonta.’"

Valtio haluaisi vähentää taidealan koulutusta 
kolmanneksella

www.hs.fi

Valtio haluaa vähentää kulttuurialan koulutusta
kolmanneksella, koska Suomi ei pysty
elättämään kaikki kouluista valmistuvia
käsityöläisiä, taiteilijoita ja toimittajia.

Taidehistorian opetus lakkaa Tampereella | Kulttuuri | YLE Uutiset | yle.fi

yle.fi
Jälkimmäinen uutinen ei ainakaan ollenkaan hyvä juttu. Kysymys ei 
ole edes vain taidehistorioitsijoista vaan myös 
yleisestä sivistyksen tasosta.

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

TAIDEYLIOPISTOKESKUSTELUTILAISUUS TI 14.12 KLO 18.30 

SIBELIUS-AKATEMIAN FEENIKS-KLUBILLA 

(Pohjoinen Rautatienkatu 9)

ON TUESDAY 14.12 THE DISCUSSION ABOUT 

THE POSSIBLE UNIFICATION OF 

THE ART UNIVERSITIES IN FINLAND 

(Feenix-klubi, Sibelius-Akatemia, Pohjoinen Rautatienkatu 9).

• 
  
• • 
    

    
    
    

    PAIKALLA ON KESKUSTELEMASSA JA VASTAAMASSA KYSYMYKSIIN ANITA LEHIKOINEN OPETUSMINISTERIÖSTÄ.
    Tilaisuuden järjestää SibAn ylioppilaskunta.
    
    
    ***
    HELSINGIN SANOMAT 12.12.2010:
    'Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään'
    
    Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.
    Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.
    Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.
    Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.
    Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.
    Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka
    korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.
    Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.
    
    ***
    
    ON TUESDAY 14.12 THERE IS A POSSIBILITY TO COME AND JOIN THE DISCUSSION ABOUT THE POSSIBLE UNIFICATION OF THE ART UNIVERSITIES. Taideyliopisto, A UNIVERSITY
    OF ARTS IN FINLAND* would consist of all the three art universities, Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy and Theatre Academy. Ministry of education and culture has formed a working team preparing a suggestion which is expected to be given further in January for possible procedure.
    
    Sibelius academy's student union is now arranging a opportunity to meet and discuss with Anita Lehikoinen from Ministry of education about the subject. This is a possibility to find out more, discuss and to ask guestions concerning the
    possible unification.
    
    Place: Feeniks-klubi, Pohjoinen Rautatienkatu 9, Tuesday 14.12 at 6.30 PM
    
    *not official translation
    

Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään

Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT

Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.

Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.

Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.

Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.

Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.

Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.

Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.

Uutinen kiusaamisesta korkeakouluissa

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Joka+neljäs+opiskelija+joutunut+korkeakoulukiusatuksi/1135262081080

Yliopisto-opiskelijoiden kokema kiusaaminen on luultua yleisempää, käy ilmi tuoreista tutkimuksista. Jopa neljännes opiskelijoista on kokenut sanallista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjintää osana opiskelujaan.

Neljän suuren yliopiston ylioppilaskunnat vetoavat nyt korkeakoulukiusaamisen vähentämiseksi. Etujärjestöt katsovat, että kiusaamisen laajuus on hätkähdyttävän suurta.

"Toisin kuin koulu- ja työpaikkakiusaamista, korkeakoulukiusaamista ei yleisesti tunnisteta, eikä siihen ole välineitä puuttua", Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskunnat toteavat kannanotossaan.

Yliopistoissa tapahtuvaa kiusaamista voi olla vaikea todentaa, eikä tutkimuksista nouse esille yksittäistä syytä sille, miksi joku joutuu kiusatuksi. Ylioppilaskuntien mukaan kiusaaminen onkin akateemisen maailman sokea piste.

Kiusaaminen voi hidastaa opintojen etenemistä merkittävästi. Taakka voi seurata uhria koulutusasteelta toiselle ja aina työelämään asti, kannanotossa muistutetaan.

Ylioppilaskuntien mielestä kiusaamisen ehkäisyyn tarvitaan uusia toimijoita, mutta usein kyse on myös asenneongelmasta. Koko yliopistoyhteisön pitäisi kantaa vastuunsa ongelman kitkemisestä.

......

http://nomadinenakatemia.blogspot.com/p/ankerias-saapasjalkakissa-ja-aksolotli.html
......

Lukukausimaksut

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/lehti_kolme_yliopistoa_aloittaa_lukukausimaksut_2176578.html

HS: yliopistoissa pelon ilmapiiri

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tieteentekijöiden+puheenjohtaja+Yliopistoissa+pelon+ilmapiiri/1135261960517

Tieteentekijöiden puheenjohtaja: Yliopistoissa pelon ilmapiiri

27.11.2010 17:00

mARJUKKA LIITEN/ HELSINGIN SANOMAT

"Yliopistouudistuksen myötä käskyttäminen, turhanpäiväinen raportointi ja kontrolli ovat lisääntyneet. On todella huolestuttavaa, että pelon ilmapiiri on vallannut alaa", Kaakkuriniemi sanoo.Yliopistojen työilmapiiri on kääntynyt jyrkkään laskuun parin viime vuoden aikana, sanoo Tieteentekijöiden liiton uudeksi puheenjohtajaksi lauantaina valittu Tapani Kaakkuriniemi, 57.

"Pelon ilmapiirillä tarkoitan lähinnä sitä, että kaikenlainen epävarmuus on lisääntynyt. Yhä enemmän ihmiset joutuvat miettimään, että jatkuuko mun duuni ja kuinka kauan. Se johtuu siitä, että on johtamista ilman henkilöstöpoliittista näkemystä", Kaakkuriniemi täsmensi Helsingin Sanomille lauantaina.

Uuden puheenjohtajan mukaan kalenterivuosi- ja jopa kvartaaliajattelu on pesiytymässä yliopistoihin, vaikka tieteellinen työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä.

Esimerkiksi henkilöstöpolitiikka on paljolti passiivista reagoimista ulkoapäin tuleviin voimavarapäätöksiin, jolloin liian suuri osa henkilöstöstä joutuu pelinappuloiksi.

Kaakkuriniemi muistuttaa, että myös valtiontalouden tarkastuskertomuksessa ollaan huolissaan yliopistojen henkilöstön jaksamisesta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tapani Kaakkuriniemi työskentelee nyt Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa koulutuspäällikkönä. Hän johtaa 12 yliopiston ylläpitämää verkostomaista ja monitieteistä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Aiemmin hän oli opettajana ja amanuenssina Jyväskylän yliopistossa.

Akavalaiseen Tieteentekijöiden liittoon kuuluu yli 6 700 jäsentä, joista valtaosa työskentelee yliopistoissa tutkijoina, opettajina ja muina akateemisina asiantuntijoina.


Sanottua keskusteluosiossa

‎"entinen yliopistolainen‎":


‎"...kilpailutilannerealismissa joillakin katoaa eettisyys ja hyvät tavat. Tulee tilalle viidakon lait:
Ole nuori ja tehokkaan oloinen, lumoa sillä esimiehesi, varasta idea vanhemmalta tieteenharjoittajalta (vaikka vain 10v vanhemmalta), tee niistä nuoruuden tehokkuudella lopputulokset nopemmin kuin vanhempi.
Väitä, että ideat olivat omiasi. Lyttää opettajasi laiskimukseksi ja pyri "kalifiksi kalifin paikalle".
Sivustaseuraaja: Huomaa tilanne, ryhdy mielistelemään esimiestäsi ja suosi tulokasta. Näin arvostuksesi nousee porukassa ja pääset kostamaan aiemmin kadehtimallesi kolleegallesi. Saat viran, mutta kolleegasi ei. Kolleega joutuu lähtemään muualle.... loppujen lopuksi, onneksi! ‎"


‎"Päivitys paikallaan‎":


‎"Pätkä- ja silpputyöt ovat yliopistojen arkea. Kolmen vuoden pesti on luksusta. Tutkijoita voidaan kyykyttää parin kuukauden mittaisessa löysässä hirressä. Nykyään "tulos tai ulos" -mentaliteettia on nimenomaan yliopistoissa - ei yrityksissä. Yritysmaailmassa väki on toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa, vaikka rahoitus tulisi projekteista. Lisäksi viime kevätkausi näytti, että yt:t ovat tulleet yliopistoihin - ilmeisesti jäädäkseen. ‎"


‎"Koxinga‎": 


‎"En ole missaan kokenut niin huonoa, kyrailevaa ja kaunaista ilmapiiria kuin tyoskennellessani vuosia sitten suomalaisessa yliopistossa tutkijana. Artikkelin perusteella tuntuu etta eipa ole miksikaan muuttunut.
Mika lienee muuttunut on kuitenkin se ettei "ikiprofessoreja" enaa nimiteta. Tuolloin pari vuosikymmenta sitten nimittain noita notkui nurkissa; ei ollut enaa julkaisupaineita kun presidentti oli nimittanyt virkaan ja opetusvelvollisuus oli proffilla muistaakseni 2 h per viikko.‎"


‎"Jäljet‎":


‎"Apurahatutkijat elävät stressin piirissä koko ajan, koska koko ajan on huolehdittava siitä, että saa vuoden välein apurahaa. Ja vaikka olisi kuinka mallikas suunnitelma tahansa, niin koskaan ei tiedä putoaako kelkasta vai ei ja jos putoaa, niin kuinka pitkäksi aikaa. 
Työilmapiiriin voi jokainen yliopistolainen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään eli juorujen lopettamisella. Onko niin vaikea keskustella itsestään ja omista töistään, että mieluummin puhutaan selän takana toisista ja se mitä puhutaan ei ole totuutta aina edes nähnytkään. Itse yritän mahdollisuuksien mukaan välttää toisista puhumista eli juoruamisesta. Kyllähän sillä juorukulttuurilla voi pelastaa oman työpaikkansa ja kyynärpäätaktikoida jonkun toisen ulos.‎"


‎"SoleTM-anarkisti‎": 


‎"Kaakkuriniemeltä hyvin totuudenmukainen lausuma käskyttämisen ja turhanpäiväisen raportoinnin ja kontrollin lisääntymisestä. Allekirjoitan tämän ainakin Oulun yliopiston puolesta. Itse olin pari kuukautta sitten sairaslomalla ja itse asiassa sairaalassa. Sain sinnekin soiton ja käskyn täyttää välittömästi hallinnon työajanhallinnon kohdistamiseen tarkoitettua SoleTM-järjestelmää. Mikäli en olisi täyttänyt, niin laitos olisi kuulemma joutunut vuodenvaihteessa konkurssiin. Haistatin pitkät soittelijalle ja kieltäydyin tekemästä mitään hallinnollisia työtehtäviä sairaslomalla ja pitäväni puheluita hallinnollisissa asioissa törkeinä maatessani sairaalassa.
Tämä on tieten vain yksi esimerkki, mutta kun näitä on vino pino per työntekijä, niin ei ihmekään, että homma on lähtenyt käsistä.
Tuohon Kaakkuriniemen lausuntoon haluaisin kylläkin lisätä sen, että meillä päin ei puhuta pelkästään yksittäisten tutkijoiden määräaikaisuuksien päättymisestä. Puhutaan kokonaisten laitoksien lakkautumisista, mikäli ei saada kunnolla tulosta aikaan. Tuloksen täytyy myös koko ajan enenevässä määrin kasvaa. Täten toi Kaakkuriniemen lausunto perustuu ehkä vielä vanhaan hyvään aikaan, jolloin huono tutkija sai mennä. Nyt saa mennä sitten koko laitos saman tien. Kohta varmaan tiedekunta, yliopisto....‎"


‎"Toimintaa seurannut":

"Yritys voi aina vaihtaa keinoja (eli käytännön toimenkuvaansa) voittojen lisäämiseksi, mutta yliopisto ei. Toinen tärkeä ero on, että yrityksien menestyminen johtuu pitkälti organisaation kyvystä optimoida yhtä suuretta, eli voittoja, ja tässä hallinnolla on merkittävä rooli. Rivityöntekijöiltä ei edes vaadita kokonaisuuksien hahmottamista. Yliopistoissa ratkaiseva rooli on taas omien alojensa eksperteillä, joita valtava osa tutkijoista ja opettajista on. Hallinnolla on aika marginaalinen kyky optimoida yliopistojen monialaisten osaajien suoriutumista yliopiston perustehtävien toteuttamisessa, ja siksi se olisi syytä pitää mahdollisimman kevyenä.

Yliopistouudistus oli varmasti hyvä mahdollisuus korjata vanhoja epäkohtia, mutta se meni mönkään ollessaan liian byrokraattivetoinen. Tämä näkyy turhanpäiväisten raporttien kirjoittamisen määrässä sekä aivan älyttömästä palkitsemisperusteessa, joka mukaan yliopistoille jaetaan määrärahoja tutkintojen määrän mukaan. Opettajia painostetaan siksi laskemaan vaatimustasoa, ja opiskelijoiden kannalta lopputulema on, että suomalaisilla papereilla voi kymmenen vuoden päästä pyyhkiä perseensä. Jokainen voi päätellä miten tässä järjestelmässä toteutuu yliopistojen perustehtävät, eli ymmärryksen tuottaminen, säilyttäminen ja jakaminen."

Kauppataidetta kasvuyrityspulaan

Kauppataide - Uusi tietämisen laji ratkaisuksi kasvuyrityspulaan
Kehotus kaikille maailman kauppataiteilijoille ryhtyä osaamissijoittajiksi

GVL Finlandin visioiman "tietäjäyhteisön" kantasoluksi on perusteilla Suomeen rekisteröitävä, sivutoimisiin henkilöosakkuuksiin perustuva globaali osaamissijoitusyhtiö, Global Faculty Partners for Problems Worth Solving LP Ky.

Perustamiskokouksen koollekutsuja Marko Seppä kehottaa maailman kaikkia 'kauppataiteilijoita' ryhtymään osaamissijoittajiksi ja liittymään yhteen uuden globaalin yhtiön osakkaina.

"Tässä todella lopullisesti paljastuu äärimodernin tieteen tekninen olemus vallantahtona: tietäminen, joka on luovaa tuottamista, joka tähtää pelkkään kasvuun, joka taas ei tähtää mihinkään muuhun kuin itseensä?"  
(Jussi Backman Facebook-keskustelussa)

YLE: Humanistit jäämässä varainkeruun jalkoihin

YLE: Elinkeinoelämästä yliopistoihin virtaava raha uhkaa karsia humanistisia oppiaineita. 


Joissakin yliopistoissa etsitään jo säästöjä järjestelemällä humanistisia tiedekuntia uudelleen samaan aikaan, kun varainkeruukampanjoissa on menossa loppukiri. Yritysmaailman lahjoittajat toivovat rahojen kohdentamista kovemmille aloille.

Helsingin yliopistossa filosofiaa opiskeleva, tiedekuntajärjestö Humanisticum ry:n opintovastaava Risto Tiihonen sanoo, että akateeminen vapaus on erityisen tärkeää humanisteille. Keskivertohumanistilla on useita sivuaineita.

- Mielekkyys opiskella täällä syntyy siitä, että me voidaan vapaasti valita tutkintojen sisältö. Tämmöinen vapaus on humanistisen tutkinnon takaaman asiantuntijuuden perusta, Tiihonen sanoo.

Hän on huolissaan uudistuksesta, jota Helsingin yliopisto runnoo parhaillaan kovalla vauhdilla läpi. Se muuttaisi noin 60 humanistisen tiedekunnan pääainetta pariksikymmeneksi opintosuuntaukseksi.

Uudistus uhkaa sekä valinnan vapautta että karsii oppiainevalikoimaa, uskoo filosofian lehtori Thomas Wallgren.

- Oppiaineet perustutkintotasolla vähenisivät. Idea on, että meillä on liian paljon tällaisia tehottomia aineita kuten filosofia, jotka eivät ole riittävän hyödyllisiä, eivätkä valmista opiskeiljoita työmarkkinoille, Helsingin yliopistossa työskentelevä Wallgren sanoo.

Pääoma karttuu – humanistit säästävät

Wallgrenin mielestä ei ole sattumaa, että juuri humanistinen tiedekunta on säästökuurilla samaan aikaan, kun yliopistojen varainkeruumaraton lähestyy loppuaan.

Helsingin yliopistossa opetusministeriön asettama miljoonan euron tavoite on ylitetty jo yli kahdeksankertaisesti, mutta silti humanisteilta leikataan.

Samankaltaisia hankkeita on käynnissä muuallakin. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa säästettiin hiljattan, kun humanistinen tiedekunta yhdistettiin hallintotieteellisen kanssa. Tampereella taas haudataan koko h:lla alkava sana, kun tiedekunnat lakkautetaan ja oppiaineet ripotellaan uusiin yksiköhin.

Thomas Wallgrenin mukaan on selvää, ettei elinkeinoelämän rahoja tulla yliopistoissa jakamaan tasan.

- Se tarkoittaa sitä, että rahan valta jyrää ja vanhat sivistysarvot jäävät heikommalle. Meillä on budjettileikkauksia ja vapaudenmenetyksiä, kun tämä uusi meininki tulee yliopistoihin.

Lahjoittajien toiveita kuunnellaan herkällä korvalla

Varainkeruun sääntöjen mukaan lahjoittajat eivät saa ladella ehtoja, mutta erilaisia toiveita on satanut.

Julkisesti rahojensa perään on katsonut esimerkiksi Yksityisyrittäjäin säätiö, joka toivoi lahjoituksensa päätyvän yrittäjyyttä tukeviin opintoihin. Itä-Suomessa taas suuren summan lahjoittanut autokauppias epäili filosofian opetuksen tarpeellisuutta.

Vaasan yliopistossa vahva energia-alan painotus on tuonut lahjoituksia erityisesti paikallisilta energia-yrityksiltä. Varainkeruusta vastaava yhteiskuntasuhteiden johtaja Jouko Havunen kertoo, ettei toivomista ole kielletty.

- Toivomukset ovat olleet juuri luonnetta, että näiden lahjoituspääomien tuotolla erityisesti tuettaisiin vaikkapa nyt energia-alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä.

Havunen sanoo, että toiveita kunnellaan herkällä korvalla. Hän kuitenkin muistuttaa, että varainkeruussa yli tavoitteen onnistunut Vaasan yliopisto on jo valmiiksi liiketalouspainotteinen.

Humanistien ja hallintotieteilijöiden yhteensaattamista Jouko Havunen perustelee paitsi synergialla myös tehostamisella.

- Tehdään sisäistä tehostamista ja määritellään tutkimuksen painopistealueita, hän sanoo.

YLE Uutiset / Hanna Eskonen

HS: Tampereen yliopisto purkaa tiedekunnat

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tampereen+yliopisto+purkaa+tiedekunnat/1135261762480

Kerjäläisyliopisto-dokumentti Ylen Areenassa kuukauden ajan

http://areena.yle.fi/video/1447472

YLL: Yliopistot laiminlyövät opetustehtäväänsä

http://www.yll.fi/uutinen.php?id=32908
YLL tiedottaa

21.10.2010

YLIOPISTONLEHTORIEN LIITTO
Universitetslektorernas förbund
Hallitus

"LEHDISTÖTIEDOTE
Vapaa julkaistavaksi 21.10.2010

Yliopistot laiminlyövät opetustehtäväänsä

Samalla kun suomalaiset yliopistot ovat kilpailleet tieteellisen tasonsa nostamisella on yliopistojen toisen päätehtävän – opetuksen – kehittäminen unohtunut. Henkilöstön osalta on jo pitkään puhuttu tutkijanurasta mutta sen yhdistämisestä opettajanuraan ovat vain harvat huolehtineet. Tämän seurauksena myös opetuksen johtamisen kehittämisestä ei ole huolehdittu. Kuitenkin opetus on yliopistojen toinen päätehtävä ja itse asiassa juuri se tehtävä, joka erottaa yliopistot tutkimuslaitoksista. Opetustehtävän aliarvostus on myös osasyy suomalaisten opiskelijoiden hitaaseen valmistumiseen.
Yliopistonlehtorien liiton mielestä yliopistojen tulee

1. arvostaa opettajiensa työtä ja luoda etenemismahdollisuuksia myös opettajanuralla
2. panostaa erityisesti opiskelijoiden ensimmäisen vuoden suoritusten läpäisyyn, jolloin sitoutuneisuus opiskeluun juurtuu ja syntyy perusta sen jälkeiseen itsenäisempään työskentelyyn
3. korvata aktiivisella ja luottamusta herättävällä opetuksen johtamisella nykyiset henkilöstöä yliopistostaan vieraannuttavat päätöksentekomallit
4. edellyttää opetustaitoja ja laitoksensa toimintaan sitoutumista myös johtavilta toimenhaltijoiltaan
5. konkreettisesti toimia opiskelija/opettaja-suhteen parantamiseksi"

HS: Ihmistieteiden kohteet halutaan suojella

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ihmistieteiden+kohteet+halutaan+suojella/1135261353018

Innovaatiousko ja yliopistot tuotantolaitoksina

Samaan aikaan kun prekariaatin määrä kasvoi Suomessa 1990-luvulta lähtien kansalaisyhteiskunnasta siirryttiin ovelan orwellimaisesti innovaatioyhteiskuntaan. Mutta mitä innovaatiousko oikeastaan merkitseekään? Jakke Holvas kirjoitti kriittisen artikkelin innovaatiouskosta vuoden 2006 Helsingin Sanomiin ja viime vuonna aihetta käsiteltiin myös Markku Sotaraudan esitelmässä Suomen kulttuurirahaston vuosijuhlassa.


Tähän samaan silmänkääntämiseen sopiikin hyvin vielä Outi Alanko-Kahiluodon kommentti siitä mitä tapahtuikaan yliopistojen itsenäisyydelle.