Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukukausimaksut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukukausimaksut. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. elokuuta 2011

"Iso-Britannia: Opiskelijat kärkkäitä valittamaan yliopistojen toiminnasta"

http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/blogit


"Iso-Britannia: Opiskelijat kärkkäitä valittamaan yliopistojen toiminnasta
8.8.2011 kello 10:23 2010 TTL

Iso-Britannia: Opiskelijat kärkkäitä valittamaan yliopistojen toimista

Britannian 123 yliopistosta peräti 80 on päättänyt nostaa lukukausimaksunsa David Cameronin hallituksen asettamalle ylärajalle eli £ 9000 vuodessa. Opiskelijoiden keskuudessa päätös on herättänyt yleistä tyrmistystä ja protesteja, mutta nyt on jo näkyvissä, että heidän odotuksensa opetuksen laatua, käytännön järjestelyjä ja tasapuolisuutta kohtaan ovat nousseet.

Vuonna 2004 perustettiin Englannin ja Walesin tarpeisiin riippumattoman sovittelijan toimisto (Office of the Independent Adjudicator, www.oiahe.org)seuraamaan opiskelijoiden sellaisia valituksia yliopistoja kohtaan, joita ei saada ratkaistua yliopistojen sisällä. Viime vuonna 85 % valituksista ratkaistiin yliopistoissa. Riippumattoman sovittelijan toimistolla ei ole mitään säätely- eikä rangaistusvaltaa yliopistoihin nähden, vaan sen päätökset ovat ohjeellisia. Silti yliopistot eivät halua joutua syyllisen asemaan.

Kesäkuussa julkaistu sovittelijan toimiston toimintakertomuksessa vuodelta 2010 mainittiin nimeltä kaksi yliopistoa, University of Westminster ja University of Southampton, jotka olivat räikeimmin rikkoneet tasapuolisuusvaatimusta ja muita sääntöjä. Nimeltä mainitseminen, ”naming and shaming”, on päätetty ottaa jatkossa käyttöön yhtenä sanktiona.

Vuonna 2010 sovittelijan toimisto käsitteli 1341 valitusta. 53 % valituksista todettiin aiheettomiksi. Valitusten määrässä on nousua 33 % vuoteen 2009 verrattuna. Sovittelija Robert Behrens uskoo, että valitusten määrä jatkaa nousuaan, kun korkeammat lukuvuosimaksut alkavat purra opiskelijoiden kukkaroa. Valmistuneiden, siis meikäläisittäin vähintään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden työttömyys on 20 %, ja opiskelijat pyrkivät jo siksikin saamaaan irti kaiken mahdollisen hyödyn yliopistoajastaan.

Sovittelija kaavailee, että yliopistojen pitäisi maksaa jokaisesta käsitellystä tapauksesta käsittelymaksu, jolloin siinä olisi yksi tekijä, joka voisi piiskata yliopistoja parempaan toimintaan. Yliopistot eivät useinkaan informoi opiskelijoita valituksen käsittelyprosessin vaiheista, ja käsittely kestää liian kauan, keskimäärin kuusi kuukautta.

Nytkin yliopistoille aiheutuu kustannuksia valituksista. Viime vuonna valittajille maksettiin korvauksena £ 173.959 eli noin 200.000 euroa. Suurin yksittäinen korvaus oli £ 15.000.

Suomessa ei vielä ole annettu yliopistoille täyttä vapautta lukukausimaksujen perimiseen, mutta ovi on raollaan. Yksittäiset maisteriohjelmat voivat periä maksuja EU:n ulkopuolisista maista tulevilta opiskelijoilta. Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta tämä tarkoittaa köyhimpien kansojen nuorisoa. Tämän hallituksen kaudella, mikäli se pysyy vallassa aikomansa noin neljä vuotta, lukukausimaksut eivät näytä nousevan puheenaikeeksi.

Jossakin vaiheessa luulen, että OECD:n painostuksesta jokin seuraavista Suomen hallituksista sallii lukukausimaksut, jolloin yliopistot suupieliään lipoen ottavat ne käyttöön maksimaalisesti, kuten nyt on käymässä Britanniassa. Tähän viittaa taloustieteen professori Matti Viren Turun Sanomien julkaisemassa kirjoituksessa 5.8.2011. Silloin viimeistään kannattaa perustaa opiskelija-asiain valtuutetun toimisto, valtion varoilla.

Tapani Kaakkuriniemi"

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Yle: Rehtori ei lämpene ulkomaalaisten lukukausimaksuille

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/12/rehtori_ei_lampene_ulkomaalaisten_lukukausimaksuille_2182733.html


Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola ei kannata lukukausimaksujen perimistä ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta. Ylä-Kotola pitää mahdollisena, että lukukausimaksut johtaisivat käytäntöön, jossa maksuja kerätään tulevaisuudessa myös suomalaisilta opiskelijoilta.
Ylä-Kotola ottaa esimerkiksi Englannin, jossa lukukausimaksujen vaikutus näkyy jo tällä hetkellä.
- Englannin huippuyliopistoissa opiskelee keskimäärin vain varakkaimpien yhteiskuntaluokkien lapsia. Tällaiseen kehitykseen en ainakaan itse toivoisi Suomessa mentävän, Ylä-Kotola sanoo.
Ylä-Kotola mainitsee myös Tanskan, joka perii tällä hetkellä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.
- Siellä tilanne on se, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut.
Ylä-Kotola perustelee ulkomaalaisten maksutonta koulutusta myös työvoiman tarpeella.
- On järkevämpää kouluttaa yliopiston varoilla ulkomaalaisia perustutkinto-opiskelijoita, jotka sitten toivottavasti jäävät Suomeen työskentelemään, Ylä-Kotola sanoo.
Ei rahallista merkitystä
Ulkomaalaisilta perittävä lukukausimaksu kartuttaisi yliopiston kassaa varsin vähän. Tällä hetkellä Lapin yliopistossa opiskelee yli 40 opiskelijaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista.
- Esimerkiksi näiltä opiskelijoilta perittävä kahden tuhannen euron lukukausimaksun taloudellinen merkitys yliopistolle olisi alle 100 000 euroa.
Lapin yliopiston budjetti on yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Ylä-Kotolan mukaan 100 000 eurolla ei olisi kovin suurta merkitystä kokonaisbudjettiin verrattuna.
- Se olisi sitäpaitsi väärä signaali yleisen koulutuspolitiikan kannalta, Ylä-Kotola sanoo.