Sibelius-akatemian, teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajat on kutsuttu 8.5. 2012 järjestettävään tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen Tuntiopettajien asema tullee luultavasti jatkossakin olemaan se moraalinen ja eettinen vaa´ankieli, jolla Taideyliopiston työpaikkakulttuurin onnistumista tullaan punnitsemaan. Taideyliopistoon siirryttäessä määräaikaisten tuntiopettajien määrän merkittävällä lisäämisellä olisi työpaikkakulttuurin ja tulevaisuuteen suuntautuvan pitkäaikaisen työn kannalta suuri merkitys. Näin siis silloin, jos tuntiopettajan kurssien kehityslinjoilla ja sisällöillä, opetuksen historialla, opetustapahtuman välittömällä ja pidempiaikaisella (valmistumisen jälkeisellä) palautteella, tiedoilla ja jatkuvalla uudistumisella on yhtään merkitystä.

Nomadinen akatemia suosittelee, että määräaikaistumisessa keskityttäisiin alussa mieluusti pitkään opetustyötä tehneihin tuntiopettajiin, jotka ovat usein pyyteettä ja palkatta osallistuneet opetustyön kehittämiseen, toteuttaneet pitkiä, usean lukukauden mittaisia hankkeita, keränneet arvokasta tietoa talon käytännöistä ja kokemuksista yleiseen käyttöön sekä luoneet sisältöjä ja kehitelleet areenoita valmistumisen jälkeiselle toiminnalle. Tuntiopettajien tekemä työ on lehtorien ja professorien opetusta täydentävänä, haastavana ja rikastavana käytäntönä ollut korvaamatonta. Tuntiopettajien aseman vahvempi virallinen ja käytännönläheinen (palkka, työterveydenhuolto, näkyvyys) tunnustaminen korjaisi vinoutuman todellisten käytäntöjen ja virallisen, usein jäykältä tuntuvan tiedottamisen välillä.

Termistä tuntiopettaja olisi ehkä jopa luovuttava. Oikeinta olisi puhua vierailevista opettajista (nykyiset tuntiopettajat) ja osa-aikaisista opettajista (nykyiset määräaikaiset tai päätoimiset tuntiopettajat). Termiä tuntiopettaja ei kai Suomen lisäksi muissa kielissä tunneta (hour teacher kuulostaisi ehkä hieman oudolta?) eikä sitä ilmeisesti tunne Suomen työlainsäädäntökään. Taideyliopisto voisi tässä suhteessa näyttää esimerkkiä myös muille yliopistoille ja oppilaitoksille.

---
Hyvät tuntiopettajakollegat!

Kaikkien kolmen nykyisen taideyliopiston (Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia) tuntiopettajien yhteinen tapaaaminen järjestetään tiistaina 8.5. klo 14-17  T-talon pienessä kokoushuoneessa (T-232, Töölönkatu 28, 2. kerros, hissistä oikealle lasiovien läpi ja sitten vasemmalle). Tarkoituksena on keskustella tuntiopettajan asemaan ja kohteluun liittyvistä yhteisistä kysymyksistä - myös tulevaa yhteistä Taideyliopistoa ajatellen.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita edistämään yhteistä asiaamme!

Tuntiopettajayhdistyksen puolesta

Elina Mustonen

--

Elina Mustonen
Runeberginkatu 33 B 9
00100 Helsinki
+358 40 5237232
elina.mustonen(at)siba.fi
www.elinamustonen.com

....
....

P.S. Kutsun Kuvataideakatemian tuntiopettajat iltapäivän aloittavalle teelle ennen tapaamista jo klo 13.00 Tin Tin Tangoon Töölöntorille. Koska Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian toiminta ei ole kaikille tuttua, seuraavassa myös linkkilista muutamista toimintamme tai tukemamme toiminnan alueista.  (terv. K)

INDEX

KOKEELLISTEN TAITEIDEN NOMADINEN AKATEMIA

http://nomadinenakatemia.blogspot.com/

Korkeakoulutasoista opetus- sekä tapahtumatoimintaa järjestävän Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian eräänä tärkeänä agendana on tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien aseman kohentaminen.

http://tuntiopettajat.blogspot.com/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tuntiopettajat-blogi on altis kehittelylle ja keskustelulle.

https://www.facebook.com/groups/voluntaario/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian voluntääriopiskelijoiden facebook-ryhmä. Voluntääriopiskelijan manifestista: "Kaikki opiskelu on pohjimmiltaan voluntäärista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Opiskelun myötä tulee erilaisia pakkoja ja paineita liian kireistä aikatauluista, valmistumisesta ja suorittamisesta. Haluamme luoda ja olla tukemassa vaihtoehtoisia muotoja vapaalle opiskelulle, vailla pakkoa opintosuorituksiin.
 
Voluntääriopiskelijuuden määritelmään kuuluu myös se, että kuka tahansa voi olla opiskelija tai opettaja, riippuen tilanteesta - ja siitä, että tuon osan ottaminen on aina vapaaehtoista. Asiantunteva vertaisarvointi huolehtii siitä, että opetus on yliopistotasoista. Sen lisäksi voluntääriopiskelija hyödyntää kaikille kuuluvaa vapautta tulla kuuntelemaan yliopisto-opetusta sekä seuraa muuta kiinnostavaa luentotoimintaa. Hän on tarkkaileva todistaja ja keskustelija avoimilla luennoilla. Hän on teorianharjoittaja antiikin kreikan theorein -sanan siinä merkityksessä mikä tarkoittaa "katsomista" ja "olla tietoinen jostakin". Voluntääriopiskelijan läsnäolo instituutiossa muistuttaa instituution vallan piirin ulottumattomissa olevista tarkkailijoista. Voluntääriopiskelija on sivistyksen ja sisällön puolella vehkeilyä, laskelmointia ja typeryyttä vastaan."

http://www.aavefestival.org/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian yhdessä Kansainvälinen kulttuuriyhdistys Kaiun kanssa järjestämä vuosittaisen liikkuvan kuvan taiteen festivaalin sivut.

http://helsinkifilmacademy.com/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tukema projekti.
_______________________________________________

Hei,

tässä muistiinpanoni Sibelius-akatemian tuntiopettajien yhdistyksen kokouksesta Musiikkitalossa 8.3.2012 klo 18, johon oli kutsuttu mukaan myös Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajia. Kokouksessa aloitettiin myös keskustelu mahdollisuudesta perustaa kaikkien yliopistojen yhteinen tuntiopettajien yhdistys mutta koska kutsu tähän kokoukseen oli muun muassa lähtenyt kovin myöhään, tämän tiimoilta järjestetään lähitulevaisuudessa uusi tapaaminen.

TAIDEYLIOPISTOON SIIRTYMISESTÄ
- tutustuttiin Taideyliopiston strategiaperustaan ja keskusteltiin siitä.
- ilmeni että Taideyliopistoon siirtymistä valvovassa seurantaryhmässä on Sibelius-akatemian tuntiopettajien edustus mutta ei Teatterikorkeakoulun eikä Kuvataideakatemian edustajia.
- niin strategiapaperissa kuin yleisemminkin on jossain määrin epäselvää puhutaanko myös tuntiopettajista, kun käytetään sanoja "opettaja, henkilöstö, tuntiopettaja".
- kuultiin yhteisöllisyystyöryhmän kuulumisia, jossa eri yliopistojen lehtori- ja opiskelijajäsenten lisäksi on mukana Sibelius-akatemian tuntiopettaja sekä Kuvataideakatemian päätoiminen tuntiopettaja. Yhteisöllisyystyöryhmä on "platform" kaikkien kolmen taideyliopiston keskellä. Yhteisöllisyystyöryhmä suunnittelee yhteisiä tilaisuuksia ja projekteja. 27.3. järjestetään TEAKilla pedakahvila 17. - 19.30, josta kukin yliopisto tiedottaa omia kanaviaan myöten ja jonne myös tuntiopettajat ovat tervetulleita. Toukokuun lopulla ja syksyllä luultavasti lisää tilaisuuksia (syksyllä "Platform" -festari?)
- keskusteltiin opettajien ja tuntiopettajien taiteellisesta toiminnnasta – mitä se on ja miten se liittyy / voisi liittyä opetukseen?
- yhden numeron verran ilmestyneen Taideyliopisto-lehden ulkoasu todettiin yhteen ääneen kamalaksi. Yhteisöllisyystyöryhmässäkin on tämä ymmärretty etenkin Kuvataideakatemian suunnalta tulleen kritiikin pohjalta ja käsitin että suunnitellaan parempaa, aidosti yhteisöllistä julkaisua missä otettaisiin huomioon kolmen yliopiston voimavarat.

OAJ JA TUNTIOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSET
Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on havahduttu tuntiopettajien tilanteeseen ja tilannetta selvitellään ilmeisesti lehtorien yhdistyksen aloitteesta (monet lehtorit toimivat myös tuntiopettajina). Tuntiopettajien asemaa, palkkausta, työsuhdeasioita ja työehtosopimusta jne. koskeva asia on jouduttu ilmeisesti riitauttamaan koska asia ei ole muuten edennyt. SYTY eli Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ja JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö käyvät paikallisneuvottelun jonka tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Taideyliopiston tuntiopettajien tilanteeseen positiivisesti.

Pyritään siihen että tuntiopettajaa aletaan kohdella kuin osa-aikaista työntekijää tai vähintäänkin siihen että työehtosopimus kirjoitetaan uusiksi tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Asiat ovat olleet tunnustelun alla ensin hyvässä hengessä mutta on käynyt niin että työnantajapuolta edustava SYTY ei ensin ole halunnut neuvotella asiasta ja siksi asia on nyt riitautettu. OAJ tukee lehtorien yhdistyksen toimesta esillenostettua tuntiopettajien asemaa kohentavia pyrkimyksiä (palkanmaksukäytäntö lainmukaiseksi).

Nykyisellään työehtosopimuksissa ei ilmeisesti edes tunneta tehtävänimikettä tuntiopettaja. Oikea termi olisi osa-aikainen opettaja ja käytännössä vaikuttaa siltä että tuntiopettajuutta pidetään käytäntönä yllä lähinnä kustannussyistä vaikka käytännössä työ on usein lähellä esimerkiksi lehtorien työtä. Tuntiopettajilta saatetaan myös edellyttää vastaavaa työpanosta kuin lehtoreilla, kuitenkin ilman vastaavia etuuksia kuten esimerkiksi sairauslomakorvauksia ja työterveyshuoltoa.

Tuntiopetuksella säästettävä raha on niin suuri, että sitä ei helposti paikata ja siksi työnantajaosapuoli SYTY ei ole halunnut tästä neuvotella. Kysymys on siis rahasta. OAJ:lle kysymys on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän muodostumassa kunniakysymykseksi. Tuntiopettajien asema on häpeäpilkku. Yliopistomaailmassa on olemassa x määrä työntekijöitä joiden asemaa ei ole määritelty riittävällä tavalla.

UUSIEN TUNTIOPETTAJIEN REKRYTOIMINEN JA PITKÄÄN TALOSSA OLLEIDEN TUNTIOPETTAJIEN SUBSTANSSIOSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN
Tästä keskusteltiin SibAn tilanteen pohjalta. Tavoiteltavaksi suositeltiin periaatetta, että opetustarpeen ilmaantuessa katsotaan ensin löytyykö talossa pitkään työskenneistä työntekijöistä pätevää ainesta opetuksen pitämiseen ennen kuin haetaan uutta työvoimaa. Kuvataideakatemiassakin tämä olisi hyvä periaate ja tämän tiedon kulkemista varten toivottaisiin enemmän tuntiopettajien, osastonjohtajien ja lehtorien yhteisiä suunnittelukokouksia. Mikäli näitä ei järjestetä, koettiin tärkeäksi että tuntiopettajat pitävät tätä asiaa itse esillä, esim. muistuttaen osaston- tai ainejohtajaa (SibA) omista pätevyysalueista muistuttaen esim. sähköpostilla, jos on kiinnostusta lisätehtäviin.

TYÖTERVEYSHUOLTO
Keskusteltiin SibAn pohjalta. Siellä työterveyshuolto järjestyy, jos opetustunteja on 224 tuntia lukuvuodessa tai 112 tuntia lukukaudessa. On epäselvää mitä tapahtuu, jos tunteja tulee lisää lukukauden kuluessa mutta työntekijä sairastuu ennen kuin niitä on myönnetty. Mikähän tilanne on Kuvataideakatemiassa? En ole ihan selvillä.

Luettelo terveyspalveluista (SibAn pohjalta):
- yleislääkäritasoinen sairaanhoito
- työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanottokäynnit
- päivystyskäynnit lääkärikeskuksen yleislääkärillä, mahdollinen jatkohoito ensisijaisesti työterveyslääkärillä
- työterveyslääkärin ja yleislääkärin tarvitsemat diagnostiikan ja hoidon kannalta tarpeelliset tutkimukset

Esimerkiksi musiikkiopistoissa tuntiopettajien työterveyshuolto ilmeisesti toimii mutta yliopistotasolla tätä ei ole saatu täysin järjestymään. Tuntiopettajuutta on toki hyvinkin lyhytaikaista / lukukausi mutta tässäkin esimerkiksi pitkäaikaisten, jatkuvasti opettavien tuntiopettajien tilanne tulisi ottaa huomioon.

terv. Kari Y.

Kutsu tulevan taideyliopiston tuntiopettajille

Viestittelemme Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistyksen asioissa. Tulevan Taideyliopiston vuoksi haluaisimme luoda kontakteja Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun tuntiopettajiin. Keskustelisimme mielellämme tuntiopettajien tilanteesta oppilaitoksissamme, ja lisäksi olemme pohtineet mahdollisuutta luoda Taideyliopiston tuntiopettajille yhteinen yhdistys, joka voitaisiin perustaa jo ennen Taideyliopiston perustamista. Olisimme näin ajoissa mukana vaikuttamassa asioihin.

Järjestäisimme mielellämme tapaamisen SibA:n tuntiopettajayhdistyksen hallituksen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden muiden taideyliopistojen opettajien välillä. Jos ajankohta sattuu sopimaan, olette lämpimästi tervetulleita SibA:n tuntiopettajayhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 8.3.2012 Musiikkitalon isossa kokoushuoneessa (S3103; infopistettä vastapäätä) klo 15 – 17.

Kokouksessa esitetään tilannekatsaus yhdistyksen toimintaan ja meneillään oleviin asioihin, joita ovat mm. tuntiopettajien rekrytointi, tuntiopettajien määräaikaisuus/vakinaisuus, tuntiopettajien taiteellisen toiminnan raportointi ja taideyliopistoon liittyvät asiat. Mikäli ajankohta ei sovi tai viestimme ei
ehdi tavoittaa, otatteko yhteyttä niin voimme sopia mahdollisen myöhemmän tapaamisen. Välittäisittekö ystävällisesti viestiä tuntiopettajille, joita arvelette asian kiinnostavan. Terveisin Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistys

Yhteydenotot

Puheenjohtaja
Hanna Juutilainen
hanna.juutilainen(at)kolumbus.fi

Kirjeeni Kuvataideakatemian opettajat-sähköpostilistalle

Seuraavassa kirjeeni Kuvataideakatemian tuntiopettajat-sähköpostilistalle


Hei,

terveiset muun muassa tuntiopettajien asemaa taidekorkeakouluissa ajavasta Kokeellisten taiteiden nomadisesta akatemiasta! Tuntiopettajien status toimii vaa´ankielenä yliopistouudistuksen mullistuksissa ja sivistysyliopiston säilymisen tai hajottamisen kysymyksessä, kuten esimerkiksi Helsingin yliopistosta kantautuneita huolestuneita uutisia seuratessa on havaittavissa.
Lisäksi se liittyy myös suomalaista yhteiskuntaa kahtia repivään insider-outsider -jakoon, josta oheeseen linkittämäni viime vuonna ilmestynyt Kelan raportti tarjoaa sosiaalipolitiikan näkökulmasta tärkeää luettavaa.

Verrattuna Helsingin yliopiston tilanteeseen, tuntiopettajien asema Kuvataideakatemiassa on nykyisellään entistä parempi. Päivi Takala kertoi viime vuonna rehtorin ilmoituksen tuntiopetuksen palkan noususta viime vuoden elokuussa mikä oli positiivinen asia. Lisäksi hallinnosta kerrottiin että syksyllä otettaisiin käyttöön työsopimukset - en tiedä onko se toteutunut. Parantamisen varaa kuitenkin on, erityisesti työterveydenhuollon suhteen ja erittäin pitkäaikaisen, jatkuvan tuntiopetuksen määräaikaistamisen paineiden tiimoilta (jota esimerkiksi OAJ pitää suositeltavana). Tulevan vuoden tehtäviä voisikin Kuvataideakatemian suhteen olla tarkastaa näitä asioita. Monet asiat, jotka aikaisemmin on esitetty mahdottomina, ovatkin itse asiassa hyvin mahdollisia ja usein kysymys on vain tahdosta jota voidaan pitää juuri osana sitä "yhteen kuvaan katsomista", jota Kuvataideakatemian strategiassakin painotetaan - sanalla sanoen toimintatavoiltaan ja arvoiltaan terveestä työyhteisöstä. Siksi olisi hyvä saada esille mahdollisten asioiden todelliset ehdot ja rajat.

Tässä linkki mainitsemaani Kelan raporttiin:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17612/Hyvinvoinnin_turvaamisen_rajat.pdf?sequence=1

Seuraavassa lainaus raportista:

”Luulimme, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio”, totesivat ulkomaiset asiantuntijat kommenttiensa aluksi. Suurin hämmästys ja ihmettely liittyi suomalaisen yhteiskunnan voimakkaaseen jakaantumiseen sisä- ja ulkopuolisiin (insider vs. outsider). Tämä työmarkkinoihin perustuva jako on oraakkelien
mukaan nähtävissä niin sosiaalisissa tulonsiirroissa kuin useissa
keskeisimmissä palvelujärjestelmissäkin – selvimpänä esimerkkinä
terveyspalvelut, jotka jakaantuvat perusterveydenhuoltoon ja
työpaikkaterveydenhuoltoon. Näiden yleisteemojen kautta asiantuntijat kiinnittivät huomiota tuloerojen ja köyhyyden kasvuun, suuriin terveyseroihin, nuorten asemaan, sosiaalipoliittisten järjestelmien – ennen muuta perhepolitiikan – sukupuolivaikutuksiin sekä eläkepolitiikan tuleviin haasteisiin. Oman pohdintansa aiheuttivat myös sosiaaliturvajärjestelmän koordinaation ongelmat.

Ne suomalaiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole mukana työmarkkinoilla, näyttävät syrjäytyvän niin terveydellisesti kuin taloudellisestikin. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä takaa suhteellisen hyvät edut sisäpuolisille, mutta työmarkkinoiden ulkopuolisten toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetut perusturvaetuudet ovat kansainvälisesti, pohjoismaisista vertailuista puhumattakaan, suhteellisen heikot. Lisäksi perusturvan varassa olevien määrä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne näkyy kasvavina köyhyyslukuina ja eriarvoisuuden lisääntymisenä. Vaikka myös monissa muissa
länsimaissa yhteiskunnallinen eriarvoisuus on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, Suomessa lisääntyminen on ollut erityisen nopeaa. Suurelta osin tuloerojen kasvu liittyy Suomen veropoliittisiin ratkaisuihin ja sosiaalipolitiikkaan kohdistuneisiin leikkauksiin ja vasta toissijaisesti ylimmän tuloryhmän bruttoansioitten räjähdysmäiseen kasvuun. Asiantuntijat arvioivat, että mikäli Suomi haluaa vielä kuulua pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden ryhmään, tuloerojen kehitykseen on puututtava. Oma erityisongelmansa on sosiaaliturvaetuuksilla elävien suuri köyhyysriski, joka on Suomessa suurempi kuin esimerkiksi Tanskassa tai Ruotsissa.

Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota sosiaalipolitiikan rahoitukselliseen kestävyyteen, ja huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt hyvinvointivaltion sosiaalinen kestävyys. Tässä voidaan havaita selkeä ero esimerkiksi suomalaisen Sata-komitean kannanottojen ja muutamaa vuotta aiemmin toimineen Tanskan hyvinvointikomitean välillä. Toki tanskalaisessa
hyvinvointikomiteassakin kiinnitettiin paljon huomiota sosiaalipolitiikan rahoitukseen, mutta samalla tarkasteltiin hyvin yksityiskohtaisesti erilaisilla simulaatiomalleilla ehdotettujen toimenpiteitten tulonjaollisia ja sukupuolivaikutuksia. Tässä suhteessa Suomen Sata-komitea on ollut markkinavetoisempi ja sen toimintaa ovat ohjanneet Tanskan komiteaa voimakkaammin työmarkkinaosapuolten intressit.

Sosiaalipolitiikka näyttäytyy Suomessa yleensä pelkkänä kustannustekijänä, eikä sen ole katsottu olevan merkittävä sosiaalisen ja inhimillisen pääoman varmistaja. Luonnonrikkauksiltaan köyhän maan tärkeimmäksi voimavaraksi voidaan kuitenkin arvioida terve ja hyvin koulutettu väestö, yhteiskunta, jossa jokaisella jäsenellä on oma paikkansa. Tämä ajatus ei kommentaattoreiden mielestä toteudu Suomessa. Sosioekonomiset terveyserot ovat selkeästi suuremmat kuin naapurimaassa Ruotsissa. Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmä, joka toimii insider–outsider-jaon pohjalta, lisää terveyseroja entisestään. Terveyserojen kaventamista pidettiin yhtenä tärkeimpänä tulevaisuuden tehtävänä."

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tuntiopettajat-blogin osoite on
http://tuntiopettajat.blogspot.com

Entistä parempaa uutta vuotta toivottaen,

Kari Yli-Annala

Uutisvirtaa...

SS: Yliopistot lähtivät miljardipotilla sijoitusbisnekseen | Talous ja politiikka | YLE Uutiset | yle

• • 
    

    Kari Yli-Annala Mitä jos yliopistot 
    menevat osakeomistajiksi 
    esim. ydinvoima- tai kaivosbisnekseen..? 
    Vapaa älyllinen elämä ja kritiikki 
    tulee yhä vaikeammaksi ylipistojen sisällä.
    

    
    
  • 
    

    Aalto-yliopistolla eniten sijoituspääomaa, 
    645 miljoonaa euroa. Kuvataideakatemiassa 
    vähiten, kolme miljoonaa euroa. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Savon+Sanomat+Yliopistoilla+yli+15+miljardia+sijoituspääomaa/1135262343063
    

    
    
  • 
    

     ‎"Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää
     Helsingin yliopistosta perää yliopistoilta 
    avoimuutta muun maailman ja erityisesti 
    Yhdysvaltojen tapaan. ’Vältytään 
    kytkösepäilyiltä ja voidaan varmistaa, 
    että yliopiston toiminta on riittävän 
    puolueetonta.’"

Valtio haluaisi vähentää taidealan koulutusta 
kolmanneksella

www.hs.fi

Valtio haluaa vähentää kulttuurialan koulutusta
kolmanneksella, koska Suomi ei pysty
elättämään kaikki kouluista valmistuvia
käsityöläisiä, taiteilijoita ja toimittajia.

Taidehistorian opetus lakkaa Tampereella | Kulttuuri | YLE Uutiset | yle.fi

yle.fi
Jälkimmäinen uutinen ei ainakaan ollenkaan hyvä juttu. Kysymys ei 
ole edes vain taidehistorioitsijoista vaan myös 
yleisestä sivistyksen tasosta.

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

TAIDEYLIOPISTOKESKUSTELUTILAISUUS TI 14.12 KLO 18.30 

SIBELIUS-AKATEMIAN FEENIKS-KLUBILLA 

(Pohjoinen Rautatienkatu 9)

ON TUESDAY 14.12 THE DISCUSSION ABOUT 

THE POSSIBLE UNIFICATION OF 

THE ART UNIVERSITIES IN FINLAND 

(Feenix-klubi, Sibelius-Akatemia, Pohjoinen Rautatienkatu 9).

• 
  
• • 
    

    
    
    

    PAIKALLA ON KESKUSTELEMASSA JA VASTAAMASSA KYSYMYKSIIN ANITA LEHIKOINEN OPETUSMINISTERIÖSTÄ.
    Tilaisuuden järjestää SibAn ylioppilaskunta.
    
    
    ***
    HELSINGIN SANOMAT 12.12.2010:
    'Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään'
    
    Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.
    Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.
    Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.
    Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.
    Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.
    Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka
    korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.
    Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.
    
    ***
    
    ON TUESDAY 14.12 THERE IS A POSSIBILITY TO COME AND JOIN THE DISCUSSION ABOUT THE POSSIBLE UNIFICATION OF THE ART UNIVERSITIES. Taideyliopisto, A UNIVERSITY
    OF ARTS IN FINLAND* would consist of all the three art universities, Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy and Theatre Academy. Ministry of education and culture has formed a working team preparing a suggestion which is expected to be given further in January for possible procedure.
    
    Sibelius academy's student union is now arranging a opportunity to meet and discuss with Anita Lehikoinen from Ministry of education about the subject. This is a possibility to find out more, discuss and to ask guestions concerning the
    possible unification.
    
    Place: Feeniks-klubi, Pohjoinen Rautatienkatu 9, Tuesday 14.12 at 6.30 PM
    
    *not official translation
    

Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään

Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT

Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.

Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.

Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.

Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.

Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.

Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.

Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.

Tuntiopettajat -julkilausuma on edelleen valmistelun alla, avoimena tiedusteluille. Valmistelemme tapaamista Kuvataideakatemian tuntiopettajien kesken, jossa luonnostelemme adressin hallinnolle tuntiopettajien tilanteen parantamisesti. Kokoontumisessa käytetään hyväksi Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian julkilausumaa varten keräämää tietoa.

Yliopistoissa ja korkeakouluissa prekaarista työtä tekevien tuntiopettajien tekemä työ jää helposti katveeseen. Opetuksen suunnittelun, oikeusturvan ja terveydenhuollon suhteen tilanne on usein ala-arvoinen. Kokeellisten taiteiden nomadinen akatemia valmistelee tähän liittyen lausumaa liittyen erityisesti Kuvataideakatemian taiteilija-tuntiopettajien asemaan, jonka tunnemme parhaiten.