Sibelius-akatemian, teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajat on kutsuttu 8.5. 2012 järjestettävään tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen Tuntiopettajien asema tullee luultavasti jatkossakin olemaan se moraalinen ja eettinen vaa´ankieli, jolla Taideyliopiston työpaikkakulttuurin onnistumista tullaan punnitsemaan. Taideyliopistoon siirryttäessä määräaikaisten tuntiopettajien määrän merkittävällä lisäämisellä olisi työpaikkakulttuurin ja tulevaisuuteen suuntautuvan pitkäaikaisen työn kannalta suuri merkitys. Näin siis silloin, jos tuntiopettajan kurssien kehityslinjoilla ja sisällöillä, opetuksen historialla, opetustapahtuman välittömällä ja pidempiaikaisella (valmistumisen jälkeisellä) palautteella, tiedoilla ja jatkuvalla uudistumisella on yhtään merkitystä.

Nomadinen akatemia suosittelee, että määräaikaistumisessa keskityttäisiin alussa mieluusti pitkään opetustyötä tehneihin tuntiopettajiin, jotka ovat usein pyyteettä ja palkatta osallistuneet opetustyön kehittämiseen, toteuttaneet pitkiä, usean lukukauden mittaisia hankkeita, keränneet arvokasta tietoa talon käytännöistä ja kokemuksista yleiseen käyttöön sekä luoneet sisältöjä ja kehitelleet areenoita valmistumisen jälkeiselle toiminnalle. Tuntiopettajien tekemä työ on lehtorien ja professorien opetusta täydentävänä, haastavana ja rikastavana käytäntönä ollut korvaamatonta. Tuntiopettajien aseman vahvempi virallinen ja käytännönläheinen (palkka, työterveydenhuolto, näkyvyys) tunnustaminen korjaisi vinoutuman todellisten käytäntöjen ja virallisen, usein jäykältä tuntuvan tiedottamisen välillä.

Termistä tuntiopettaja olisi ehkä jopa luovuttava. Oikeinta olisi puhua vierailevista opettajista (nykyiset tuntiopettajat) ja osa-aikaisista opettajista (nykyiset määräaikaiset tai päätoimiset tuntiopettajat). Termiä tuntiopettaja ei kai Suomen lisäksi muissa kielissä tunneta (hour teacher kuulostaisi ehkä hieman oudolta?) eikä sitä ilmeisesti tunne Suomen työlainsäädäntökään. Taideyliopisto voisi tässä suhteessa näyttää esimerkkiä myös muille yliopistoille ja oppilaitoksille.

---
Hyvät tuntiopettajakollegat!

Kaikkien kolmen nykyisen taideyliopiston (Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia) tuntiopettajien yhteinen tapaaaminen järjestetään tiistaina 8.5. klo 14-17  T-talon pienessä kokoushuoneessa (T-232, Töölönkatu 28, 2. kerros, hissistä oikealle lasiovien läpi ja sitten vasemmalle). Tarkoituksena on keskustella tuntiopettajan asemaan ja kohteluun liittyvistä yhteisistä kysymyksistä - myös tulevaa yhteistä Taideyliopistoa ajatellen.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita edistämään yhteistä asiaamme!

Tuntiopettajayhdistyksen puolesta

Elina Mustonen

--

Elina Mustonen
Runeberginkatu 33 B 9
00100 Helsinki
+358 40 5237232
elina.mustonen(at)siba.fi
www.elinamustonen.com

....
....

P.S. Kutsun Kuvataideakatemian tuntiopettajat iltapäivän aloittavalle teelle ennen tapaamista jo klo 13.00 Tin Tin Tangoon Töölöntorille. Koska Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian toiminta ei ole kaikille tuttua, seuraavassa myös linkkilista muutamista toimintamme tai tukemamme toiminnan alueista.  (terv. K)

INDEX

KOKEELLISTEN TAITEIDEN NOMADINEN AKATEMIA

http://nomadinenakatemia.blogspot.com/

Korkeakoulutasoista opetus- sekä tapahtumatoimintaa järjestävän Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian eräänä tärkeänä agendana on tulevan Taideyliopiston tuntiopettajien aseman kohentaminen.

http://tuntiopettajat.blogspot.com/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tuntiopettajat-blogi on altis kehittelylle ja keskustelulle.

https://www.facebook.com/groups/voluntaario/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian voluntääriopiskelijoiden facebook-ryhmä. Voluntääriopiskelijan manifestista: "Kaikki opiskelu on pohjimmiltaan voluntäärista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Opiskelun myötä tulee erilaisia pakkoja ja paineita liian kireistä aikatauluista, valmistumisesta ja suorittamisesta. Haluamme luoda ja olla tukemassa vaihtoehtoisia muotoja vapaalle opiskelulle, vailla pakkoa opintosuorituksiin.
 
Voluntääriopiskelijuuden määritelmään kuuluu myös se, että kuka tahansa voi olla opiskelija tai opettaja, riippuen tilanteesta - ja siitä, että tuon osan ottaminen on aina vapaaehtoista. Asiantunteva vertaisarvointi huolehtii siitä, että opetus on yliopistotasoista. Sen lisäksi voluntääriopiskelija hyödyntää kaikille kuuluvaa vapautta tulla kuuntelemaan yliopisto-opetusta sekä seuraa muuta kiinnostavaa luentotoimintaa. Hän on tarkkaileva todistaja ja keskustelija avoimilla luennoilla. Hän on teorianharjoittaja antiikin kreikan theorein -sanan siinä merkityksessä mikä tarkoittaa "katsomista" ja "olla tietoinen jostakin". Voluntääriopiskelijan läsnäolo instituutiossa muistuttaa instituution vallan piirin ulottumattomissa olevista tarkkailijoista. Voluntääriopiskelija on sivistyksen ja sisällön puolella vehkeilyä, laskelmointia ja typeryyttä vastaan."

http://www.aavefestival.org/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian yhdessä Kansainvälinen kulttuuriyhdistys Kaiun kanssa järjestämä vuosittaisen liikkuvan kuvan taiteen festivaalin sivut.

http://helsinkifilmacademy.com/

Kokeellisten taiteiden nomadisen akatemian tukema projekti.
_______________________________________________

Hei,

tässä muistiinpanoni Sibelius-akatemian tuntiopettajien yhdistyksen kokouksesta Musiikkitalossa 8.3.2012 klo 18, johon oli kutsuttu mukaan myös Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian tuntiopettajia. Kokouksessa aloitettiin myös keskustelu mahdollisuudesta perustaa kaikkien yliopistojen yhteinen tuntiopettajien yhdistys mutta koska kutsu tähän kokoukseen oli muun muassa lähtenyt kovin myöhään, tämän tiimoilta järjestetään lähitulevaisuudessa uusi tapaaminen.

TAIDEYLIOPISTOON SIIRTYMISESTÄ
- tutustuttiin Taideyliopiston strategiaperustaan ja keskusteltiin siitä.
- ilmeni että Taideyliopistoon siirtymistä valvovassa seurantaryhmässä on Sibelius-akatemian tuntiopettajien edustus mutta ei Teatterikorkeakoulun eikä Kuvataideakatemian edustajia.
- niin strategiapaperissa kuin yleisemminkin on jossain määrin epäselvää puhutaanko myös tuntiopettajista, kun käytetään sanoja "opettaja, henkilöstö, tuntiopettaja".
- kuultiin yhteisöllisyystyöryhmän kuulumisia, jossa eri yliopistojen lehtori- ja opiskelijajäsenten lisäksi on mukana Sibelius-akatemian tuntiopettaja sekä Kuvataideakatemian päätoiminen tuntiopettaja. Yhteisöllisyystyöryhmä on "platform" kaikkien kolmen taideyliopiston keskellä. Yhteisöllisyystyöryhmä suunnittelee yhteisiä tilaisuuksia ja projekteja. 27.3. järjestetään TEAKilla pedakahvila 17. - 19.30, josta kukin yliopisto tiedottaa omia kanaviaan myöten ja jonne myös tuntiopettajat ovat tervetulleita. Toukokuun lopulla ja syksyllä luultavasti lisää tilaisuuksia (syksyllä "Platform" -festari?)
- keskusteltiin opettajien ja tuntiopettajien taiteellisesta toiminnnasta – mitä se on ja miten se liittyy / voisi liittyä opetukseen?
- yhden numeron verran ilmestyneen Taideyliopisto-lehden ulkoasu todettiin yhteen ääneen kamalaksi. Yhteisöllisyystyöryhmässäkin on tämä ymmärretty etenkin Kuvataideakatemian suunnalta tulleen kritiikin pohjalta ja käsitin että suunnitellaan parempaa, aidosti yhteisöllistä julkaisua missä otettaisiin huomioon kolmen yliopiston voimavarat.

OAJ JA TUNTIOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSET
Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on havahduttu tuntiopettajien tilanteeseen ja tilannetta selvitellään ilmeisesti lehtorien yhdistyksen aloitteesta (monet lehtorit toimivat myös tuntiopettajina). Tuntiopettajien asemaa, palkkausta, työsuhdeasioita ja työehtosopimusta jne. koskeva asia on jouduttu ilmeisesti riitauttamaan koska asia ei ole muuten edennyt. SYTY eli Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ja JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö käyvät paikallisneuvottelun jonka tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Taideyliopiston tuntiopettajien tilanteeseen positiivisesti.

Pyritään siihen että tuntiopettajaa aletaan kohdella kuin osa-aikaista työntekijää tai vähintäänkin siihen että työehtosopimus kirjoitetaan uusiksi tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Asiat ovat olleet tunnustelun alla ensin hyvässä hengessä mutta on käynyt niin että työnantajapuolta edustava SYTY ei ensin ole halunnut neuvotella asiasta ja siksi asia on nyt riitautettu. OAJ tukee lehtorien yhdistyksen toimesta esillenostettua tuntiopettajien asemaa kohentavia pyrkimyksiä (palkanmaksukäytäntö lainmukaiseksi).

Nykyisellään työehtosopimuksissa ei ilmeisesti edes tunneta tehtävänimikettä tuntiopettaja. Oikea termi olisi osa-aikainen opettaja ja käytännössä vaikuttaa siltä että tuntiopettajuutta pidetään käytäntönä yllä lähinnä kustannussyistä vaikka käytännössä työ on usein lähellä esimerkiksi lehtorien työtä. Tuntiopettajilta saatetaan myös edellyttää vastaavaa työpanosta kuin lehtoreilla, kuitenkin ilman vastaavia etuuksia kuten esimerkiksi sairauslomakorvauksia ja työterveyshuoltoa.

Tuntiopetuksella säästettävä raha on niin suuri, että sitä ei helposti paikata ja siksi työnantajaosapuoli SYTY ei ole halunnut tästä neuvotella. Kysymys on siis rahasta. OAJ:lle kysymys on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän muodostumassa kunniakysymykseksi. Tuntiopettajien asema on häpeäpilkku. Yliopistomaailmassa on olemassa x määrä työntekijöitä joiden asemaa ei ole määritelty riittävällä tavalla.

UUSIEN TUNTIOPETTAJIEN REKRYTOIMINEN JA PITKÄÄN TALOSSA OLLEIDEN TUNTIOPETTAJIEN SUBSTANSSIOSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN
Tästä keskusteltiin SibAn tilanteen pohjalta. Tavoiteltavaksi suositeltiin periaatetta, että opetustarpeen ilmaantuessa katsotaan ensin löytyykö talossa pitkään työskenneistä työntekijöistä pätevää ainesta opetuksen pitämiseen ennen kuin haetaan uutta työvoimaa. Kuvataideakatemiassakin tämä olisi hyvä periaate ja tämän tiedon kulkemista varten toivottaisiin enemmän tuntiopettajien, osastonjohtajien ja lehtorien yhteisiä suunnittelukokouksia. Mikäli näitä ei järjestetä, koettiin tärkeäksi että tuntiopettajat pitävät tätä asiaa itse esillä, esim. muistuttaen osaston- tai ainejohtajaa (SibA) omista pätevyysalueista muistuttaen esim. sähköpostilla, jos on kiinnostusta lisätehtäviin.

TYÖTERVEYSHUOLTO
Keskusteltiin SibAn pohjalta. Siellä työterveyshuolto järjestyy, jos opetustunteja on 224 tuntia lukuvuodessa tai 112 tuntia lukukaudessa. On epäselvää mitä tapahtuu, jos tunteja tulee lisää lukukauden kuluessa mutta työntekijä sairastuu ennen kuin niitä on myönnetty. Mikähän tilanne on Kuvataideakatemiassa? En ole ihan selvillä.

Luettelo terveyspalveluista (SibAn pohjalta):
- yleislääkäritasoinen sairaanhoito
- työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanottokäynnit
- päivystyskäynnit lääkärikeskuksen yleislääkärillä, mahdollinen jatkohoito ensisijaisesti työterveyslääkärillä
- työterveyslääkärin ja yleislääkärin tarvitsemat diagnostiikan ja hoidon kannalta tarpeelliset tutkimukset

Esimerkiksi musiikkiopistoissa tuntiopettajien työterveyshuolto ilmeisesti toimii mutta yliopistotasolla tätä ei ole saatu täysin järjestymään. Tuntiopettajuutta on toki hyvinkin lyhytaikaista / lukukausi mutta tässäkin esimerkiksi pitkäaikaisten, jatkuvasti opettavien tuntiopettajien tilanne tulisi ottaa huomioon.

terv. Kari Y.

Kutsu tulevan taideyliopiston tuntiopettajille

Viestittelemme Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistyksen asioissa. Tulevan Taideyliopiston vuoksi haluaisimme luoda kontakteja Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun tuntiopettajiin. Keskustelisimme mielellämme tuntiopettajien tilanteesta oppilaitoksissamme, ja lisäksi olemme pohtineet mahdollisuutta luoda Taideyliopiston tuntiopettajille yhteinen yhdistys, joka voitaisiin perustaa jo ennen Taideyliopiston perustamista. Olisimme näin ajoissa mukana vaikuttamassa asioihin.

Järjestäisimme mielellämme tapaamisen SibA:n tuntiopettajayhdistyksen hallituksen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden muiden taideyliopistojen opettajien välillä. Jos ajankohta sattuu sopimaan, olette lämpimästi tervetulleita SibA:n tuntiopettajayhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 8.3.2012 Musiikkitalon isossa kokoushuoneessa (S3103; infopistettä vastapäätä) klo 15 – 17.

Kokouksessa esitetään tilannekatsaus yhdistyksen toimintaan ja meneillään oleviin asioihin, joita ovat mm. tuntiopettajien rekrytointi, tuntiopettajien määräaikaisuus/vakinaisuus, tuntiopettajien taiteellisen toiminnan raportointi ja taideyliopistoon liittyvät asiat. Mikäli ajankohta ei sovi tai viestimme ei
ehdi tavoittaa, otatteko yhteyttä niin voimme sopia mahdollisen myöhemmän tapaamisen. Välittäisittekö ystävällisesti viestiä tuntiopettajille, joita arvelette asian kiinnostavan. Terveisin Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistys

Yhteydenotot

Puheenjohtaja
Hanna Juutilainen
hanna.juutilainen(at)kolumbus.fi

Sibelius-Akatemian tuntiopettajilta on poistettu liikuntapalvelut. Onko tämä osa lähtölaskentaa Taideyliopistoon ja onko tuntiopetuksella siellä lainkaan sijaa?

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

TAIDEYLIOPISTOKESKUSTELUTILAISUUS TI 14.12 KLO 18.30 

SIBELIUS-AKATEMIAN FEENIKS-KLUBILLA 

(Pohjoinen Rautatienkatu 9)

ON TUESDAY 14.12 THE DISCUSSION ABOUT 

THE POSSIBLE UNIFICATION OF 

THE ART UNIVERSITIES IN FINLAND 

(Feenix-klubi, Sibelius-Akatemia, Pohjoinen Rautatienkatu 9).

• 
  
• • 
    

    
    
    

    PAIKALLA ON KESKUSTELEMASSA JA VASTAAMASSA KYSYMYKSIIN ANITA LEHIKOINEN OPETUSMINISTERIÖSTÄ.
    Tilaisuuden järjestää SibAn ylioppilaskunta.
    
    
    ***
    HELSINGIN SANOMAT 12.12.2010:
    'Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään'
    
    Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.
    Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.
    Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.
    Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.
    Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.
    Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka
    korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.
    Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.
    
    ***
    
    ON TUESDAY 14.12 THERE IS A POSSIBILITY TO COME AND JOIN THE DISCUSSION ABOUT THE POSSIBLE UNIFICATION OF THE ART UNIVERSITIES. Taideyliopisto, A UNIVERSITY
    OF ARTS IN FINLAND* would consist of all the three art universities, Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy and Theatre Academy. Ministry of education and culture has formed a working team preparing a suggestion which is expected to be given further in January for possible procedure.
    
    Sibelius academy's student union is now arranging a opportunity to meet and discuss with Anita Lehikoinen from Ministry of education about the subject. This is a possibility to find out more, discuss and to ask guestions concerning the
    possible unification.
    
    Place: Feeniks-klubi, Pohjoinen Rautatienkatu 9, Tuesday 14.12 at 6.30 PM
    
    *not official translation
    

Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään

Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT

Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.

Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.

Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.

Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.

Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.

Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.

Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.

YLE: Sibelius-Akatemian tuntiopettajien puheenjohtaja on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun palkkasyrjinnästä.

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/09/sibelius-akatemiassa_on_eripuraa_palkoista_1958785.html

Sibelius-Akatemian tuntiopettajien puheenjohtaja on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun palkkasyrjinnästä. Kantelu jätettiin jo vuosi sitten, mutta asiasta ei ole puhuttu julkisuudessa. Kantelun taustalla on tuntiopettajien pitkäaikainen kokemus siitä, että he saavat työstään selvästi huonompaa palkkaa kuin vakituisessa työsuhteessa olevat opettajat.

Sibelius-Akatemiassa sivutoimisena tuntiopettaja vuosia toiminut Hanna Juutilainen suivaantui tuntiopettajien palkkauksesta ja jätti viime syksynä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

- Taustalla on pitkäaikaiset neuvottelut Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajien palkkakysymyksistä, joita on pyritty useita vuosia hoitamaan neuvottelemalla, Juutilainen sanoo.

Hanna Juutilaisen mukaan syynä kantelun tekemiseen on se, että neuvottelut eivät johtaneet mihinkään.

- Päädyimme mielestäni lopulta äärimmäisen epämiellyttävään tilanteeseen, kun joudumme puimaan asiaa oikeusteitse, hän lisää.

Hanna Juutilainen ohjaa oppilaitaan perinteisesti mestari-kisälli-periaatteella, jolloin opettaja siirtää kädestä pitäen omaa osaamistaan seuraavalle sukupolvelle.

Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajille maksetaan palkkaa tehdyistä työtunneista. Vastaavaa työtä tekevät lehtorit saavat kuukausipalkkaa. Lehtoreiden palkka on tehtyyn opetustyöhön nähden huomattavasti suurempi.

- Alimpia arvioita on, että lehtoreiden palkat olisivat kaksinkertaiset tuntiopettajien palkkoihin verrattuna. Pahimpien arvioiden mukaan tuntiopettajien palkka pitäisi olla noin kolminkertainen nykyiseen verrattuna, Juutilainen sanoo.

Tuntiopettajien palkkakuoppa on huomattava

Sibelius-Akatemian hallintojohtajan Seppo Suihkon mukaan lehtorien opetustunnista saamaa palkkaa on kuitenkin vaikea määritellä lehtorien muiden työvelvoitteiden takia. Suihko kuitenkin myöntää, että tuntiopettajat saavat huonompaa palkkaa kuin lehtorit.

- Lehtorit ja professorithan saavat erisuuruista palkkaa. Tuntiopettajien palkkaus on myös alempi kuin lehtorien, ja lehtorien on alempi kuin professorien, Suihko sanoo.

Suihkon mukaan Hanna Juutilaisen tekemä kantelu ja tuntiopettajien palkankorotusvaatimus vaarantavat Sibelius-Akatemiassa annettavan henkilökohtaisen opetuksen määrän, jos ne hyväksytään.

- Siinä tapauksessa joka neljäs tuntiopetustunti tai tuntiopettaja joutuu lähtemään talosta ja Sibelius-Akatemian mestari-kisälli-opetus joudutaan muuttamaan aika pitkälle pienryhmäopetukseksi. Voi vain arvioida, mikä sen vaikutus olisi kansainväliseen maineeseen ja tuloksellisuuteen, kommentoi Suihko.

Orkesteriosaston opetuksesta karsitaan

Sibelius-Akatemiassa orkesteriosastolla opiskelevien henkilökohtaiset opetustunnit vähenevät syksyllä joka tapauksessa. Tuntiopettajien palkkaprotesti ei liity opetustuntien vähentämiseen.

Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka sanoo, että Sibelius-Akatemian eri osastot saavat itse päättää, miten käyttävät heille osoitetut rahavarat.

- Orkesteriosastolla annetaan lukuvuonna 2010–2011 opetusta viikon verran vähemmän kuin aiemmin, Djupsjöbacka kertoo.

Radion kulttuuriuutiset / Irmeli Kangaspunta

HS: Opiskelijat ja työntekijät moittivat Sibelius-Akatemiaa

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Opiskelijat+ja+työntekijät+moittivat+Sibelius-Akatemiaa/1135260908292
Sibelius-Akatemian toimintakulttuuri saa kyytiä Helsingin Sanomien haastattelemilta opiskelijoilta ja työntekijöiltä. Akatemialaiset kritisoivat opetuksen järjestelyjä, tiedonkulkua ja monien pitkään virassa olleiden opettajien pätevyyttä.

Haastateltujen mukaan koulussa vallitsee pelon ilmapiiri: kukaan ei uskalla sanoa mitään ääneen ja omalla nimellään.

"Kaikki kauan talossa olleet opettajat eivät ole enää soittokykyisiä eivätkä pysty soittamaan malliksi. He eivät tunne moderneja tekniikoita, joita nykymusiikkia soitettaessa tarvitaan", eräs opiskelija sanoo.

Rehtori Gustav Djupsjöbacka korostaa, että virkoihin valitut käyvät läpi huolellisen rekrytointiprosessin.

"Se, jos into ei 10 tai 20 vuoden päästä ole sama, ei kai ole kovin erikoista. Meidän on pakko työllistää vakituinen henkilökunta ensin ennen kuin voimme kuunnella opiskelijoiden toiveita heille mieluisista opettajista."

Kritiikkiä haastatelluilta saa myös Sibelius-Akatemian hallinto.

"Kaikki ovat kyllästyneitä pienen piirin vehkeilyyn. Hallinnossa on ihmisiä, jotka eivät enää ole tilanteen tasalla, mutta jotka eivät suostu luopumaan vallastaan", eräs lehtori arvioi.

Timo Heinonen: Huomautuksia tuntiopettajuudesta (Facebookissa virinneeseen keskusteluun pohjaten)

Olen useassa taannoisessa keskustelussa todennut, että tuntiopettajat ovat etenkin taideyliopistoissa moninäkökulmaisuuden ja uusimman tiedon kannalta keskeisin - ja samalla aliarvostetuin ja kenties hyväksikäytetyin voimavara.

Tuntiopettajien palkka ei ole ainoastaan vaatimaton, lisäksi kaikki etuudet tunnetusti puuttuvat. Sairastapauksessa sovitusta opetuksesta palkkaa ei tule. Moni tuntiopettaja tekee niin ikään suunnittelutyötä käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi ja usein kantaa jopa vastuun edustamastaan oppiaineesta, koska aineessa ei ole vakinaista tointa.
(Reunahuomautuksena ilmaisen myös oudoksuntani siitä seikasta, että tuntipalkkiot samasta työstä, samalla koulutuksella vaihtelevat eri yliopistojen välillä parhaimmillaan 50%.)

Yksi syy tuntiopettajien asemaan on alan tosiasiallinen järjestäytymättömyys. Toinen ongelma on se, että vinoutunut järjestelmä on vakiintunut ikään kuin “maan tavaksi”. Jälkimmäiseen liittyvä kolmas seikka, tavallaan jopa sen paljolti vaiettu syy on, että aina löytyy joku halukas oikeuksiaan kyselevän, hankalan niskoittelijan tilalle - vähemmällä kokemuksella ja vähemmin vaatein. Solidaarisuus... no olkoon…

Keskustelin taannoin toisessa asiayhteydessä liittoni (Yliopistonlehtorien liitto/OAJ - joka edustaa myös meitä ketjupätkälehtoreita) työmarkkina-asiamiehen kanssa. Kiinnostava tieto oli, että liiton näkemyksen mukaan tuntipalkkiopohjaisen tuntiopettajuuden laillisuus on kyseenalaista, mikäli opetus on toistuvaa ja sisältyy tutkintovaatimuksiin, jolloin opetuksen tarve on luonteeltaan jatkuvaa. Taitaa tämän lain henki olla heikoilla yliopistomaailmassa. 

Olen muutaman elävän päätoimisen tuntiopettajan onnistunut tapaamaan - tai tarkemmin varmuudella kaksi - 17-vuotisen urani aikana. TaiKissa erään tällaisen päätoimisesti alipalkatun tuntiopettajan virassa olleen henkilön useita vuosia vuoden jaksoissa jatkettu virka muutettiin selityksittä tavallisimmaksi tuntemistamme tuntiopettajuuden muodoista. Toinen tapaus ja lajissaan iloinen poikkeus tapahtui vastikään SibAssa, jossa pitkään tuntiopettajana aineensa oppiainevastuuta kantanut henkilö vakinaistettiin kyselemättä ja asianomainen kuuli tapahtuneesta ilmoitusasiana.

En ole laskenut kaikkia hallinto-, tutkinto- tai lakimuutoksia, jotka urani varrelle ovat mahtuneet. Olen opiskellut kolmessa yliopistossa ja työskennellyt huomattavasti useammassa. Yhteisenä nimittäjänä uudistuksissa tuntuu substanssipuolen edustajan näkökulmasta olevan piirre, joka tuli ilmi vastikään julkaistussa raportissa. Opetusministeriö teetti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kuudella ulkomaalaisella ja kuudella suomalaisella professorilla sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoilla arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Luonnehtivaa mm. oli, että substanssiosaaminen ja asiantuntijuuden suojelu on alisteista hallinnon logiikalle.

Timo Heinonen
Lehtori
Teatterikorkeakoulu