Tieteentekijöiden liiton tuore jäsenkysely

TIEDOTE

JULKAISTAVISSA MA 20.6.2011 KLO 10



Tieteentekijöiden liiton tuore jäsenkysely:

Yli 60 prosenttia on harkinnut yliopistotyön jättämistä

- etenkin naistieteentekijöiden asema heikentynyt



Tieteentekijöiden liiton yliopistoissa työskentelevistä jäsenistä peräti 62 prosenttia on harkinnut siirtymistä pois yliopistosektorilta. Alle 50-vuotiaista jäsenistä yli 70 prosenttia oli viimeisen kahden vuoden aikana miettinyt hyvästien heittämistä koko yliopistosektorille, ei siis pelkästään omalle yliopistolle. Tieteentekijöiden liitto julkisti maanantaina uusimman jäsenkyselynsä tulokset raporttina Huojuva lato - isäntiä ja isäntien varjoja?



Yliopistojen naisopettajat olivat lähtöaikeissa selvästi miehiä useammin. Kyselyn paljastama tilanne, jossa tohtorin tutkinnon suorittaneista määräaikaisina työskentelevistä opettajanaisista lähes kolme neljästä ja miehistä hieman alle puolet oli harkinnut poishakeutumista, on hälyttävä ja huolestuttava.



- Naiset tekevät miehiä useammin pätkätöitä, heille kertyy enemmän hallinnollisia tehtäviä, miesten ja naisten palkkaerot ovat kasvaneet, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi luettelee keskeisiä syitä poishakeutumiseen.

Sukupuolen välinen ero palkkauksessa on erittäin merkittävä. Miesten keskipalkka oli viime vuoden lopussa 3536 euroa kuukaudessa, kun naistieteentekijä tienasi 3161 euroa. Liiton aiempiin jäsenkyselyihin verrattuna miesten ja naisten palkkaero on lähtenyt jyrkkään kasvuun.



Naiset tuntevat työsuhteensa uhatummaksi kuin miehet. Sukupuolittain tarkasteltuna miehet (41 %) ovat naisia (36 %) useammin pysyvässä palvelussuhteessa. Tässäkin suhteessa tilanne on naisten kannalta huonontunut liiton edellisiin kyselyihin verrattuna.



Määräaikaisuudet kääntyneet laskuun



Jotain positiivistakin jäsenkyselyn tuloksista ilmenee: määräaikaisuuksien määrä on kääntynyt laskuun sekä yliopistoissa että tutkimuslaitoksissa. Viime vuonna liiton yliopistoissa toimivista jäsenistä oli pätkätöissä 66 prosenttia, kun vuonna 2007 osuus oli 72 prosenttia. Pysyvien palvelussuhteiden osuus on kasvanut erityisesti opetustehtävissä. Yliopistoja enemmän pätkätöiden teettäminen on vähentynyt tutkimuslaitoksissa. Tutkimuslaitoksissa työskentelevistä tutkijoista lähes kaksi kolmesta oli pysyvissä työsuhteissa. Yliopistosektorilla ainoastaan yksi tutkija kymmenestä oli onnistunut pääsemään vakituiseen työsuhteeseen.



- Yliopistot eivät siis edelleenkään katso tarpeelliseksi vakinaistaa ja sitouttaa tutkimustehtävissä toimivia henkilöitä. Tutkimuslaitosten puolella tämä on onnistunut paremmin, Kaakkuriniemi ihmettelee.

Tieteentekijöiden liiton jäsenistä oli kahden viimeisen vuoden aikana joko työttömänä tai lomautettuna joka kuudes (17 %). Naisten ja miesten välillä ei ollut eroja työttömyyden kokemuksissa. Korkea koulutus ei näytä turvaavan työttömyydeltä: joka kymmenes (10 %) dosentti, joka seitsemäs (14 %) tohtori ja lähes joka viides (19 %) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli ollut työttömänä kahden edellisen vuoden aikana.



Edellisiin kyselyihin verrattuna apurahoilla työskentely on jälleen lisääntynyt. Nyt vastaajista oli 67 prosenttia saanut työuransa jossain vaiheessa apurahaa, kun heitä oli kolme vuotta sitten pari prosenttiyksikköä vähemmän.



Yliopistouudistuksen edut eivät vielä näy



Kyselyn loppupuolella tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä yliopistouudistuksen vaikutuksista. Kolme neljästä vastaajasta katsoi, että työilmapiiri ei ollut uudistuksen myötä parantunut. Vain joka neljäskymmenes (2,3 %) katsoi ilmapiirin kohentuneen. Tulos on hyvin samankaltainen Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton viime syksynä toteuttaman yliopistouudistuskyselyn kanssa.



- Kaiken kaikkiaan kyselymme tuloksista paljastuu se, että yliopistouudistus ei ole vielä näyttänyt tieteentekijöille uudistuksen markkinoinnissa luvattuja hyviä puoliaan. Uusi uljas yliopisto näyttää pikemminkin huojuvalta, hataralta ladolta, jonka tukipilareista isännät eivät näytä haluavan pitää huolta. Yliopistojen olisi korkea aika tehdä henkilöstöpolitiikasta kilpailuvaltti. Mikähän yliopisto markkinoisi itseään hyvän henkilöstöpolitiikan huippuyliopistona, Kaakkuriniemi perää.



----------

Tieteentekijöiden liitto teki historiansa viidennen koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn loppuvuodesta 2010. Aiemmat kyselyt ovat vuosilta 1998, 2001, 2004 ja 2007. Lomakkeita postitettiin viime joulukuun alussa kaikkiaan 6571. Vastauksia saatiin 1837 kappaletta eli vastausprosentti oli 28 prosenttia. Luku on alempi kuin aiempina vuosina.



Tutkimuksen tekijöinä toimivat YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja KT Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta. Huojuva lato - isäntiä ja isäntien varjoja? -raportti löytyy julkistuksen jälkeen pdf-liitteenä Tieteentekijöiden liiton verkkosivustolta (www.tieteentekijoidenliitto.fi).



----------

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi, 0400 309 005;

toiminnanjohtaja Eeva Rantala, 040 7508 284;

yliopistonlehtori Antero Puhakka, 050 4011 123;

tiedottaja Kirsti Sintonen, 040 5622 965





















********************************************
Kirsti Sintonen
päätoimittaja, Acatiimi-lehti
tiedottaja
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto
puh. 0207 589 618 tai 040 5622 965
faksi 0207 589 611
osoite:
Ratapihantie 11 (6 krs.), 00520 Helsinki
s-posti: kirsti.sintonen@acatiimi.fi

Tulevan hallituksen säästöt

Kuntien valtionosuudet: - 631 milj.

Kehitysyhteistyö: - 115 milj.

Puolustusvoimat: - 200 milj.

Sairausvakuutuksen lääkekorvausmenot: - 113 milj.

Maatalouden säästöt yhteensä: - 110 milj.

Elinkeinotuet: - 110 milj.

Budjettiriihessä sovitaan vielä lisäleikkauksia: - 100 milj.

Säästöt valtion- ja keskushallinnossa: - 60 milj. Lisäksi eri ministeriöiden hallinnoissa miljoonasäästöjä, esimerkisi TEM:n aluehallinto - 10 milj. ja opetusministeriö - 15 milj.

Ammattikorkeakoulujärjestelmä: - 51 milj.

Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha: - 58 milj.

Lukioverkon karsiminen: - 30 milj.

Ammatillinen koulutus: - 28 milj.

Yliopistot: - 27 milj.

Suomen Akatemia: - 28,6 milj.

Uusiutuvan energian tuet: - 25 milj.

Oppisopimuskoulutus: - 21 milj.

Merenkulun tuet: - 20 milj.

Tie- ja ratahankkeet: - 20 milj.

EU-rakennerahastojen kansalliset osuudet: - 20 milj.

Valtion taidemuseo: - 19,5 milj.

Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen, nopeutetaan viranomaiskäsittelyä: - 20 milj. euroa

TV-lupien tarkastamisesta luopuminen: - 11 milj. euroa

Poliisitoimi: - 10 milj.

Vanhojen hissien korjausavustukset: - 15 milj.

Avustukset korjaustoimintaan: - 10 milj.

Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj.

Lähialueyhteistyö, mm. Venäjä - 8 milj.

Vuorotteluvapaakorvausten pienentäminen: - 7,5 milj.

Ulkoasiainhallinto - 6 milj. euroa

Nuorisotyön rahoitus: - 6 milj.

Puoluetuki - 2 milj. euroa.

Rajatarkistusten automatisointi - 2 milj. euroa

Terveyden edistäminen: - 2 milj.

Ministereille 5 prosentin palkanalennus.