Kulttuurituotannon kentän muutostendesseistä vuoteen 2020 mennessä

  Seuraavassa osa kulttuurituotannon kentän muutoksia vuoteen 2020 mennessä käsittelevistä lauseista, joiden toteutumista ja toivottavuutta Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU pyytää jäseniään arvioimaan. Lauseita ovat laatineet mm. kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen tutkijat. Niissä paljastuu koko joukko kulttuuripoliittisia tendenssejä, joita kulisseissa nyt lobataan ja joihin koko kenttä joutuu ottamaan jatkossa kantaa. Manageripuheen mukanaolo on ilmeistä kuten myös se, että kulttuurin kentän tulevaisuutta ovat nyt suunnitelleet tahot, jotka eivät sen todellisuudessa ja siitä todellisuudesta elä. Klassiseen propagandatyyliin vaihtoehdottomana esitettyä suuntaa koristellaan johdattelevin liirumlaarum-lausein, joiden sisältö on kutakuinkin seuraava: "etkö pidäkin kaikesta hyvästä kehityksestä"? 
  HUOM! Tässä on vain osa kysymysryhmistä (ne mitkä ovat, kuitenkin kokonaisina) ja kyselyssä on mukana myös kommenttisarakkeita. Takuun liittymällä voi ottaa suoraan kantaa ja mielipiteet menevät perille myös kysymysten laatijille. On kuitenkin hyvä että keskustelua syntyy muuallakin. 


"Muutokset kulttuurisisällöissä ja tuotantojen organisoitumisessa
  Vuonna 2020 kulttuuritapahtumien sisältö on nykyistä huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa.
  Vuonna 2020 yhä suurempi osa tapahtumasisällöistä rakentuu olemassa olevien teosten tai formaattien varaan.
  Tulevaisuudessa kulttuuriin liittyvä uuden luominen ja yllätyksellisyys ovat yhteiskunnan kehittämisen ytimessä.
  Taiteilija-apurahat muuttuvat tuotantoapurahoiksi.
  Vuoteen 2020 mennessä sisältöjen kotimaisuusaste puolittuu nykyisestä.
  Kulttuuritapahtumien keskinäinen kilpailu luo tilanteen, jossa 10 suurinta yritystä ottaa haltuunsa 80% kotimaisista suurista ja keskisuurista tapahtumatuotannoista vuoteen 2020 mennessä.
  Tapahtumatuotannon ammattilaiset suosivat yhä enemmän pieniä alihankkijoita, jotka pystyvät tarjoamaan "räätälöityjä" henkilökohtaisia palveluita.

Muutokset rahoituksessa ja ansaintalogiikoissa
  Vuonna 2020 tapahtumatuotannossa keskitytään entistä laadukkaampien, mutta samalla kalliimpien tuotteiden ja palveluiden rakentamiseen.
  Palvelutuotteina tarjotaan yksilöllisiä huippuelämyksiä niille, joilla on varaa maksaa palveluista.
  Yksilöllisesti räätälöityjen palveluiden myötä kävijämäärät ovat vähentyneet, mutta samalla kävijäkohtaiset tulot ovat
kasvaneet merkittävästi.
  Elättääkseen itsensä vuonna 2020 pienellä paikkakunnalla kulttuurityöntekijän on tehtävä monia erilaisia osa-aikatöitä
myös kulttuurialan ulkopuolella.
  Vuonna 2020 valtakunnallisesti on määritelty 10 merkittävintä kotimaista, kansainvälisesti kiinnostavaa tapahtumaa. Niiden kehittämiseen investoidaan merkittävästi kaikkien muiden tapahtumien tuen loputtua.
  Luovan talouden boomin mentyä ohi vuoteen 2020 mennessä kulttuurisektoria ei kehitetä erityisin julkisen sektorin toimenpitein.
  Alueellisella tasolla viranomaisvalvonta tiukentuu. Lupakäytäntöjen kiristymisen myötä tuottajan kumppaniksi kelpaavat vain kuhunkin lupa-alueeseen erikoistuneet yritykset.


Muutokset yhteistyökumppanuuksissa
  Kulttuuri- ja matkailualan yhteistyönä on syntynyt vahva kumppanuus, jonka ansiosta Suomi tunnetaan vuonna 2020 nykyistä huomattavasti paremmin kansainvälisesti vetovoimaisena tapahtumamaana.
  Hyvinvointi- ja kulttuurialan palvelutarjoajat tuottavat yhteistyössä liiketaloudellisesti kannattavia kulttuuria hyödyntäviä palveluita.
  Yksittäiset kulttuurituottajat ovat organisoituneet vuoteen 2020 mennessä tuotantotaloiksi.
  Suuret yritykset ostavat tapahtumatuotannon pienet kalusto-, turvallisuus- ja jätehuoltopalveluiden tarjoajat, joten kilpailu vähenee.
  Tuottajan kansainvälisten verkostojen merkitys korostuu yhä enemmän lähestyttäessä vuotta 2020.
  Kaikki vapaaehtoistyöstä talkoolaisille annettavat vastikkeet tulkitaan verotettavaksi tuloksi. Tämä poistaa käytännössä vuoteen 2020 mennessä vapaaehtoistyöläiset tapahtumatuotannon kentältä.
  Yhdistyksen ja yritysten yhteistuotanto nousee vuoteen 2020 mennessä tyypillisimmäksi tuotantomalliksi."