Esko Valtaojan kolumni Turun Sanomista

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/96191.html

VERTAISRAHASTO TUKEMAAN YHTEISKUNNALLISTA TUTKIMUSTA

 Juha Suoranta

Vuoden 2011 alussa avautuva vertaisrahasto alkaa rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden tutkimusta sekä edistää vapaata ja autonomista tiedettä. Vertaisrahasto on uusi ja kumouksellinen rahoitusmalli, joka aloittaa Tampereen yliopistossa. Rahasto on mahdollisimman avoin, nopealiikkeinen ja demokraattinen.

Vertaisrahasto toimii verkossa ja kerää varoja tutkimusten rahoittamiseen. Osallistua voi jo kymmenellä eurolla kuussa. Tutkimusideat julkaistaan sivuilla, ja niistä päätetään anonyymisti. Tutkimusrahoitusta haetaan ja jaetaan kolmesti vuodessa.

Tutkijoille vertaisrahasto on keino saada tukea lyhyille hankkeille, joiden rahoitus on muuten vaikeaa. Aloitteleville tutkijoille se voi olla ensimmäinen porras tutkimuksen maailmaan ja tieteelliseen yhteisöön. Toteutetut tutkimukset julkaistaan e-julkaisuina vertaisrahaston sivulla www.vertaisrahasto.fi.

Lahjoittajille vertaisrahasto antaa mahdollisuuden tukea yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta riippumatta lahjoituksen suuruudesta. Tämä on ainutlaatuinen tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vertaisrahaston on ideoinut Rohkean Reunaan -osuuskunta, joka toteuttaa projektin yhdessä Tampereen yliopistojen yhteisen Demola-keskuksen kanssa.

Vertaisrahaston lähtölaukaus kajautetaan vuoden vaihteen jälkeen. Avoin tiedotustilaisuus pidetään 9.12.2010 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen salissa K103 klo 13:00-14.00.

Kotisivujen osoite (sivut avautuvat tammikuussa 2011): www.vertaisrahasto.fi

HS: Anita Kelles-Viitanen: Hallintomallimme on vanhentunut

Hallintomallimme on aikansa elänyt

Uudenlainen malli vahvistaisi palvelujärjestelmää, joka kunnioittaa perusoikeuksia.

ANITA KELLES-VIITANEN KIRJOITTAJA ON SUOMEN ATTACIN PUHEENJOHTAJA.

Kunnat valmistautuvat jälleen tekemään budjetteihinsa leikkauksia. Taloudellisen tehokkuuden nimissä tehdyt leikkaukset heijastuvat sairaiden, vanhusten ja lastenkin kärsimyksinä, jotka taas lisäävät palvelujen tarvetta. Noidankehä on valmis.

Hallitus paitsi tukee leikkauksia myös päättää uudistuksista kuulematta kansalaisia. He maksavat asuntojen korjaustarkastusten sekä jätevesi-, bensiini- ja energiaverouudistusten kulut ja seuraukset. Missä on vika?

Hallintoa on muutettu uudistamatta kansalaisten roolia. Vanha hallintomalli korvattiin yksityistämistä tukevalla julkishallinnolla. Kun vanha hallinto alisti kansalaiset virkamiesten nöyriksi alamaisiksi, nykyään käytössä oleva julkishallinnon malli alistaa heidät tuottavuuden palvelijoiksi. Palvelutoimintoja on kehitetty lyhytjänteisesti, kun niistä olisi pitänyt tehdä kestävämpiä.

Taustalla ovat uusklassisen taloustieteen arvot, joiden aisapariksi nykyinen julkishallinnon malli syntyi. Maailmalla tätä mallia pidetään jo vanhentuneena. Se on törmännyt avoimuuden ja demokraattisuuden vaatimuksiin eikä pysty vastaamaan kansalaisten ja monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin. Vanhentuneessa mallissa sinnittelevät Suomen lisäksi monet Itä-Euroopan, Aasian ja Lähi-idän maat.

Uutta mallia soveltaa esimerkiksi Tanska. Siellä kuntauudistus on vahvistanut palvelujärjestelmää, joka kunnioittaa perusoikeuksia. Hoivakotien vanhuksia ei kutsuta potilaiksi eikä asiakkaiksi vaan kansalaisiksi, joilla on täydet perusoikeudet.

Samassa hengessä on uudistettu tanskalaisia instituutioitakin: vapaaehtoiset vanhusneuvostot muutettiin vuoden 1997 lakiuudistuksessa vanhuslautakunniksi, joiden näkemykset on otettava huomioon. Niihin valitaan vaaleilla yli 60-vuotiaita.

Suomessa vallitsee edelleen vanha järjestelmä eli vanhusneuvostot, joilla ei ole laillisia oikeuksia saada äänensä kuuluviin kuten nuorisolautakunnilla. Tällaista eriarvoista käytäntöä pidetään maailmalla institutionaalisena syrjintänä.

Ongelmia on myös tavassa, jolla julkiset palvelut nykyään järjestetään. Kilpailutuksessa voittajia ovat kansainväliset suuryritykset, ja palvelut keskittyvät yhä harvemmille.

Vaarana on, että päädytään muutaman yrityksen hallitsemiin markkinoihin; tällöin siirrytään valtiollisesta monopolista kaupalliseen monopoliin, joka sanelee ehtoja sosiaalipolitiikalle. Palvelujen laatu vaarantuu, kun toimintaa trimmataan pörssikuntoon karsimalla henkilökuntaa, palkkaamalla vähemmän koulutettuja työntekijöitä, leikkaamalla toimintoja ja rajoittamalla kansalaisten tiedonsaantia.

Lisäongelmia tuo talouden finansioituminen. Palveluntuottajien taustalla on yhä useammissa tapauksissa pääomasijoittajia: Mediviren suurin omistaja on MB-rahastot, ja Tenava-päiväkoteja rahoittaa Helmet Capital.

Kansallisten toimijoiden – puhumattakaan yksittäisten kuntien hallinnoista – on vaikea ohjailla suuria monikansallisia yhtiöitä. Finanssiyhtiöiden vaikutus sosiaalipolitiikkaan on selvittämättä: voittomarginaalit ovat suuret, mutta palaavatko ne kuntien hyvinvointia ylläpitämään vai valuvatko ne kenties veroparatiiseihin?

Julkisten palvelujen uusi malli vahvistaisi demokraattista ja osallistuvaa kansalaisuutta. Se ei ole näennäiskuulemisia ilman vaihtoehtoja. Päätöksiä eivät valmistele vain virkamiehet: päätämme yhdessä, vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia punniten. Monissa maissa on jo kansalaisraatijärjestelmiä.

Uudessa mallissa tunnustetaan myös terveyspalvelujen sosiaalinen luonne. Hoito- ja hoivatilanteet ovat lämminhenkistä vuorovaikutusta, eivät kylmää taloudellista tuotantoa, jossa ihmiset ja palvelut ovat heittopusseja. Samalla ne tukevat demokratiaa ja kansalaisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeudet eivät ole tavaratalo, josta voi valita vain minimioikeuksia. YK:n jäsenyys edellyttää, että kaikki sovitut oikeudet toteutuvat. Tuottavuuspuhe mykistää sekä sosiaaliset oikeudet että perustuslain arvot.

Outi Alanko-Kahiluodon kysymys ja Paula Risikon vastaus

Epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon epäkohdat

Keskustelutilaisuus itsensä työllistävien toimeentulosta (Lasipalatsi, Helsinki)

http://www.facebook.com/event.php?eid=170332956329930

29.marraskuuta 2010 · 16:00 - 18:00 Kohtaamispaikka@lasipalatsi - Helsingin kaupunginkirjasto. Mannerheimintie 22-24 Kolmasosa työmarkkinoilla olevista suomalaisista on työttömänä tai epätyypillisessä työmarkkina-asemassa. Työtä tehdään yhä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa.  Yhä suurempi osa työllistää itsensä myymällä omaa osaamistaan ja työtään. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa toimittajia, koodaajia, kääntäjiä, tulkkeja, taiteilijoita, siivoojia ja hoitoalan ammattilaisia. Palkkatyön ja yrittäjyyden välillä työskentelevistä on tulossa oikeudettomien ja alipalkattujen joukko. Miten näiden työelämän väliinputoajien asemaa pitäisi parantaa? Keskustelussa mukana:  - Tapio Huttula, Erityisalojen toimihenkilöiden liitto (ERTO) - Aulikki Raatikainen, Teatteri ja Mediatyöntekijöiden liitto (TeMe) - Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja (Vihr.) - Dan Koivulaakso, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Tilaisuuden juontaa sarjakuvataiteilija Kaisa Leka. Järjestää: Tatusotu-ryhmä Lisätietoja: Outi Alanko-Kahiluoto (0505121727) tai Dan Koivulaakso (0445066613)

Kauppataidetta kasvuyrityspulaan

Kauppataide - Uusi tietämisen laji ratkaisuksi kasvuyrityspulaan
Kehotus kaikille maailman kauppataiteilijoille ryhtyä osaamissijoittajiksi

GVL Finlandin visioiman "tietäjäyhteisön" kantasoluksi on perusteilla Suomeen rekisteröitävä, sivutoimisiin henkilöosakkuuksiin perustuva globaali osaamissijoitusyhtiö, Global Faculty Partners for Problems Worth Solving LP Ky.

Perustamiskokouksen koollekutsuja Marko Seppä kehottaa maailman kaikkia 'kauppataiteilijoita' ryhtymään osaamissijoittajiksi ja liittymään yhteen uuden globaalin yhtiön osakkaina.

"Tässä todella lopullisesti paljastuu äärimodernin tieteen tekninen olemus vallantahtona: tietäminen, joka on luovaa tuottamista, joka tähtää pelkkään kasvuun, joka taas ei tähtää mihinkään muuhun kuin itseensä?"  
(Jussi Backman Facebook-keskustelussa)

Kriittisessä pisteessä keskustellaan työtaisteluista

Työtaisteluiden aika! 

Lähetetty 22.11.2010 kirjoittanut Janne Hernesniemi

Maanantaina 29.11. klo 19.00 alkaen Kriittisessä pisteessä keskustellaan työtaisteluista. 


Keskustelua ovat alustamassa Dan Koivulaakso (Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanja, Sinikka Torkkola (Tampereen yliopiston pääluottamushenkilö) & Kalevi Hölttä (Työoikeuden asiantuntija). Musiikista vastaaEki Suomaa Duo.
           Tilaisuus järjestetään KokoTeatterissa ja on avoin kaikille. Baarin puolelta saa olutta ja kahvia. Tervetuloa!


(Kuva alk.per. tiedotteesta)