lauantai 25. tammikuuta 2014

tiistai 5. maaliskuuta 2013

https://www.facebook.com/events/303788286413231/?notif_t=plan_user_invited


  • Esitystaiteen keskus, Suvilahti, Helsinki

  • Onko perustulo vastaus eriarvoistumiseen? Ratkaiseeko se taiteilijoiden toimeentulon?
    Perustulosta keskustelemassa Johanna Perkiö ja Outi Kahiluoto-Alanko. Tilaisuudessa voi allekirjoittaa kansalaisaloitteen perustulon puolesta, joka lähetetään eduskunnalle, kun kasassa on 50 000 nimeä.

    Klubin takana on joukko taiteen kentän eri alojen tekijöitä, jotka ovat kyllästyneet olemaan yhteiskunnallisten muutosten sivustaseuraajia ja haluavat osallistua keskusteluun sen suunnasta, lyödä jarruja uusliberaalin talousajattelun leviämiseen kaikille elämän alueille, ja vastustaa rasismin yhä julkeampia arjen manifesteja.

    Ryhmä ei ole tiivis samanhenkisten kollektiivi, vaan löyhä joukko tekijöitä, jotka kokoontuvat ajoittain yhteisten huomioiden ja huolenaiheiden pakottamana etsimään toimintamalleja kapitalistisen kehityksen ja sen oireisiin (vastustamiselle). Mukaan kutsutaan muita aktiivisia ryhmiä. Etsimme kohtaamispaikkaa, tilaa ja mahdollisuutta
    erilaisuudelle ja eriäville mielipiteille. Avaamme ovia ja otamme selvää mitä maailmassa, suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu, mistä ja mitä se kertoo. Emme julista yhtä poliittista suuntausta, mutta poliittisuus ymmärretään puoluepolitiikkaa laajemmin yhteisten asioiden hoitamisena.

    Tavoitteenamme on myös linkittyä samanhenkisten ryhmien kanssa kansainvälisesti.

    Ryhmä on avoin ja siihen toivotetaan tervetulleiksi kaikki, joiden mielestä jotain on tehtävä!

maanantai 4. kesäkuuta 2012

HS Nykyajan torpparit 5.6.2012 Elina Grundström

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Nykyajan+torpparit/a1338795970284

Hal­li­tus on ha­vain­nut, et­tä työ­elä­män suu­rin mur­ros on so­siaa­li­tur­vaa vail­la ole­vien it­sen­sä työl­lis­tä­jien mää­rän no­pea kas­vu, ja päät­tä­nyt, et­tei asial­le tar­vit­se teh­dä mi­tään.
Tä­mä on ta­val­li­nen ta­ri­na Suo­men­maan jo­kai­ses­sa yrit­tä­jien tai free­lan­ce­rei­den neu­von­ta­pu­he­li­mes­sa jo­ka iki­se­nä päi­vä­nä.
Kam­paa­ja, kai­vin­ko­ney­rit­tä­jä, va­lo­ku­vaa­ja tai kon­sult­ti soit­taa it­ku kur­kus­sa ja ker­too jou­tu­neen­sa vai­keuk­siin.
Yleen­sä ky­sees­sä on ai­van ta­val­li­nen sai­raus­lo­ma. Jal­ka on kat­ken­nut, tai rin­nas­ta on löy­ty­nyt kyh­my. Elä­ke­mak­sua on tul­lut mak­set­tua liian vä­hän, ja sai­raus­päi­vä­ra­ha on sik­si vain pa­ri­sa­taa eu­roa kuus­sa. Las­kut ovat me­nos­sa ulo­sot­toon.
Suo­meen on syn­ty­nyt uu­si työ­tä te­ke­vien köy­hien ryh­mä, jol­la ei ole so­siaa­li­tur­vaa. Vi­ran­omai­set ovat hil­jai­ses­ti hy­väk­sy­neet sen, et­tä suu­ri osa it­sen­sä työl­lis­tä­jis­tä ei mak­sa it­sel­leen riit­tä­vää elä­ke­va­kuu­tus­ta – kos­ka heil­lä ei ole sii­hen va­raa. Yrit­tä­jä­elä­ket­tä pi­täi­si mak­saa noin 24 pro­sent­tia an­sio­tu­lois­ta. Se on kak­si ker­taa niin pal­jon kuin maa­ta­lous­yrit­tä­jien elä­ke­mak­su.
Pa­hin on vas­ta edes­sä. Sa­ma ih­mis­jouk­ko ai­heut­taa tu­le­vai­suu­des­sa var­si­nai­sen elä­ke­pom­min. Kym­me­net­tu­han­net suo­ma­lai­set saa­vat sil­loin niin pien­tä elä­ket­tä, et­tei­vät tu­le sil­lä toi­meen.
Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö jul­kai­si tou­ko­kuus­sa niin sa­no­tun tren­di­työ­ryh­män ra­por­tin. Sen mu­kaan työ­elä­män voi­mak­kain muu­tos­tren­di ei ole pät­kä­töi­den li­sään­ty­mi­nen, ku­ten on ku­vi­tel­tu. Mää­rä­ai­kai­set työ­suh­teet ovat 2000-lu­vul­la päin­vas­toin vä­hen­ty­neet.
Suu­rin muu­tos on eri­lais­ten it­sen­sä työl­lis­tä­jien, ku­ten yk­si­ny­rit­tä­jien, am­ma­tin­har­joit­ta­jien ja free­lan­ce­rei­den mää­rän no­pea kas­vu. Näi­tä ny­ky­ajan torp­pa­rei­ta on jo yli kak­si ker­taa niin pal­jon kuin maa­ta­lou­sy­rit­tä­jiä, noin 150 000.
"­Hy­vä jos edes puo­lel­la heis­tä on eläk­keet kun­nos­sa", huo­kaa ko­ke­nut yri­tys­kon­sult­ti.
Osa it­sen­sä työl­lis­tä­jis­tä on ai­to­ja yrit­tä­jiä, jot­ka ovat hoi­ta­neet asian­sa mal­lik­kaas­ti.
Kas­va­va ryh­mä ovat kui­ten­kin eri­lai­set pak­ko­yrit­tä­jät tai ha­pa­roi­vat un­tu­vi­kot, jot­ka ei­vät it­se­kään tie­dä, mi­tä ovat.
He ovat ajau­tu­neet epä­mää­räi­seen roo­liin­sa, kos­ka työ­elä­mä on muut­tu­nut. Palk­ka­työn ja yrit­tä­jä­nä toi­mi­mi­sen ra­ja on mo­nel­la alal­la hä­mär­ty­nyt. Esi­mer­kik­si ko­din­hoi­ta­jat, kaup­po­jen tuo­te­kon­su­len­tit, toi­mit­ta­jat ja it-osaa­jat hoi­ta­vat yhä useam­min eri­lai­sia ly­hyi­tä palk­kio­poh­jai­sia toi­mek­sian­to­ja.
Val­tio ja kun­nat ovat edis­tä­neet ke­hi­tys­tä ul­kois­ta­mal­la hoi­to­pal­ve­lu­ja ja teet­tä­mäl­lä vir­ka­mies­työ­tä kon­sul­teil­la. Sa­mal­la jär­jes­tel­mä yrit­tää vä­ki­sin mää­ri­tel­lä palk­kio­poh­jais­ten silp­pu­töi­den te­ki­jät yrit­tä­jik­si.
Pak­ko­yrit­tä­jyyt­tä ai­heut­ta­vat esi­mer­kik­si työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tot. Ne voi­vat kos­ka ta­han­sa tul­ki­ta it­sen­sä työl­lis­tä­jän yrit­tä­jäk­si. Sii­nä ta­pauk­ses­sa hän pu­toaa työt­tö­myys­tur­van ul­ko­puo­lel­le ei­kä vält­tä­mät­tä saa tar­vi­tes­saan edes toi­meen­tu­lo­tu­kea en­nen mo­nen kuu­kau­den ka­rens­si­ajan päät­ty­mis­tä.
Free­lan­cer voi­daan tul­ki­ta yrit­tä­jäk­si, vaik­ka hä­nen tu­lon­sa oli­si­vat vain 600 eu­roa kuus­sa ei­kä hän oli­si kos­kaan pe­rus­ta­nut fir­maa. Tul­kin­ta riip­puu yk­sit­täi­sen työ­voi­ma­vir­kai­li­jan nä­ke­myk­ses­tä. Yk­si­lön oi­keus­tur­van kan­nal­ta ti­lan­ne on mah­do­ton, mut­ta se on jat­ku­nut vuo­sia.
On­gel­mat ovat ol­leet tie­dos­sa pit­kään. Mi­kään ei kui­ten­kaan ete­ne, kos­ka it­sen­sä työl­lis­tä­jät ovat niin vas­ten­mie­li­nen il­miö pe­rin­tei­sil­le työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le.
Elin­kei­no­elä­män kes­kus­liit­to EK ja Suo­men am­mat­ti­liit­to­jen kes­kus­jär­jes­tö SAK toi­vo­vat, et­tei hei­tä oli­si ole­mas­sa­kaan.
Edel­li­sen hal­li­tuk­sen vih­reät työ­mi­nis­te­rit sai­vat ai­kaan pie­niä pa­ran­nuk­sia ja suu­ren mää­rän sel­vi­tyk­siä. Nyt ne­kin on hei­tet­ty ro­mu­kop­paan. Tren­di­työ­ryh­män ra­port­ti on an­sio­kas ti­lan­ne­kat­saus, mut­ta sii­tä puut­tu­vat konk­reet­ti­set eh­do­tuk­set it­sen­sä työl­lis­tä­jien ase­man pa­ran­ta­mi­sek­si. Val­mii­ta la­ki­eh­do­tuk­sia oli jo ole­mas­sa, mut­ta ne on pu­do­tet­tu pois.
Pa­ran­nus­ten si­jaan lu­va­taan uu­sia työ­ryh­miä, jot­ka sel­vit­tä­vät asiaa ha­maan hal­li­tus­kau­den lop­puun as­ti.
Ku­vaa­vaa on, et­tä työ­mi­nis­te­ri ja en­ti­nen SAK:n pu­heen­joh­ta­ja Lau­ri Iha­lai­nen (sd) ei tren­di­työ­ryh­män tie­dot­tees­sa iloit­se lu­vas­sa ole­vis­ta hie­nois­ta uu­dis­tuk­sis­ta vaan sii­tä, et­tä epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta kä­si­tel­lään vih­doin­kin "­kol­mi­kan­tai­ses­ti" eli työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kes­ken.
Sa­maan ai­kaan kun hal­li­tus jar­rut­taa on­gel­mien rat­kai­se­mis­ta, se pa­hen­taa nii­tä. Työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tois­sa on me­nos­sa tuo­li­leik­ki, jon­ka tu­lok­se­na it­sen­sä työl­lis­tä­jien kai­paa­mat yk­si­löl­li­set oh­jaus­pal­ve­lut ovat vaa­ras­sa vä­hen­tyä. En­si vuo­den alus­sa voi­maan tu­le­va työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen uu­dis­tus yk­sin­ker­tais­taa neu­von­ta­pal­ve­lu­ja ja leik­kaa työ­voi­ma­toi­mis­to­jen mää­rää.
Hel­sin­gis­sä lak­kau­tus­lis­tal­la on aka­tee­mi­siin työt­tö­miin eri­kois­tu­nut Kluu­vin työ­voi­ma­toi­mis­to. Siel­lä on asioi­nut nel­jän­nes ko­ko maan aka­tee­mi­sis­ta työt­tö­mis­tä, jois­ta mo­net ovat pää­ty­neet yk­si­ny­rit­tä­jik­si.
Ai­na voi tie­ten­kin toi­voa, et­tä hy­vin pal­ka­tut teol­li­suus­työ­pai­kat tu­le­vat ta­kai­sin, kun­han EK ja SAK ovat oi­kein tiuk­koi­na. Pel­kään kui­ten­kin pa­hoin, et­tei­vät pa­pe­ri­teh­taat pa­laa Suo­meen, vaik­ka it­sen­sä työl­lis­tä­jiä kuin­ka kiu­sa­taan.
Has­suin­ta ti­lan­tees­sa on se, et­tä juu­ri hei­tä Suo­mi nyt kai­paa. He ovat nii­tä ris­kin ot­ta­jia, jot­ka to­den­nä­köisim­min syn­nyt­tä­vät kaik­kea si­tä uut­ta ja luo­vaa, mi­tä elin­kei­no­elä­mä nyt tar­vit­see.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

HS Pääkirjoitus 9.5.2012

"
Göte Nyman. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston psykologian professori.

Korkeakoulujen henkilöstö on kriisissä


Korkeakoulujen hallinnonuudistuksesta on kaksi vuotta. Uudistus muutti yliopistot "laillisiksi oikeushenkilöiksi" ja lisäsi johtajien valtaa. Yliopistojen hallituksiin saatiin asiantuntijoita yrityselämästä ja yhteiskunnan eri alueilta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottama tuore tutkimus osoittaa uudistuksen menneen pieleen etenkin henkilöstön motivoinnissa, sitouttamisessa ja kannustamisessa."

"Miten voidaan estää vielä pahempien vahinkojen syntyminen, ja kuinka korkeakoulujen tulisi nyt edetä?"

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Korkeakoulujen+henkil%C3%B6st%C3%B6+on+kriisiss%C3%A4/a1305561654924