lauantai 14. elokuuta 2010

Mika Karhun Facebookissa julkaisema kommentti sosiaalisesta korruptiosta

Suomi sosiaalisesti korruptoitunut maa. Helsingin sanomat julkaisi 11.2. 2007 artikkelin Myytti lahjomattomasta suomesta. Artikkelin näkemyksiin on helppo yhtyä. Tutkimusten mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei esiinny korruptiota. Tämä pitää paikkaansa, jos sitä mitataan suoraan virkamiehiin kohdistuvana taloudellisena lahjomisena. Korruption käsitetään estävän talouden ja sivistyksen kehittymisen kuin ympäristöstä huolehtimisen. Lahjontaa mitattaessa on unohdettu sosiaalinen korruptio. Tämä tarkoittaa yksikertaisesti sitä, että poliitikot kuin virkamiehetkin valitsevat avoimiin julkishallinnon virkoihin tai hankkeisiin itselleen ”sopivia” ja ”yhteistyökykyisiä” henkilöitä ja yrityksiä. Ennen tätä toimintaa kutsuttiin hyvävelijärjestelmäksi, nyt esimerkiksi yhteistyöverkoston luomiseksi.

Tärkeästä sosiaalisesta työkalusta eli verkostautumisesta on muodostunut ongelma. Käsitteen alle tungetaan kaikenlainen kähmintä. Sopivuuden ja yhteistyön määritteleminen jää vaille tarkempaa ja kriittisempää tarkastelua. Sopivuudella ja yhteistyökyvyllä henkilövalinnoissa painottuu ystävyys, taloudelliset intressit, sukulaisuus tai poliittiset suhteet. Osaamisella, koulutuksella, ammattitaidolla ja tehtävään vaadittavalla kyvykkyydellä tai alan tuntemuksella ei ole merkitystä.

Sosiaalisen korruption keskeisin tavoite on rakentaa ”toimiva työyhteisö”. Toimivuudella tässä tapauksessa tarkoitetaan työyhteisöä, joka suojelee omaa etuaan. Työyhteisössä ei saa olla liian päteviä henkilöitä, jolloin suojeltavien osaamattomuus nousisi esiin. Sosiaalisella korruptiolla tämä voidaan kätevästi ennaltaehkäistä - ei palkata virkoihin päteviä henkilöitä. Epäpätevät ovat aina kiitollisia saamastaan mahdollisuudesta, sosiaalisesta asemasta ja taloudellisesta hyödystä. Näin esimies saa kuuliaiset alaiset, jotka eivät kyseenalaista esimerkiksi hänen mielivaltaisuuttaan ja ammattitaidottomuuttaan. Sosiaaliseen korruptioon kuuluu epäsuora taloudellinen hyöty.

Suomalainen hyvinvointi rakentuu koulutuksesta, sivistyksestä ja työstä. Hyvinvoinnin keskeisimmät elementit ovat ammattitaidon kunnioitus, työtehtäviä vastaavan kyvykkyyden ymmärtäminen ja sitä kautta parhaiden mahdollisten voimien käyttöönotto yhteiskunnassa. Nyt pätevien henkilöiden paikalla on epäpäteviä. Pätevät joutuvatkin hakeutumaan elantonsa pitimeksi pätkätöihin, koska sosiaalinen korruptio on juurtunut yhteiskuntaamme ja estää sen kehityksen.

Sosiaalinen korruptio on suomen hyvinvoinnin uhka. Uhka, se on sen takia, koska yhteiskuntamme on pieni ja meillä ei ole mahdollisuutta jättää käyttämättä osaamista, lahjakkuutta ja tietotaitoa sosiaalisten suhteiden takia. Tähän uhkaan on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota, sillä suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa syrjäyttää päteviä henkilöitä epäpätevillä mutta ”sopivilla”. Tähän ongelmaan on suhtauduttava erityisellä vakavuudella.

Ei kommentteja: