Mika Karhun Facebookissa julkaisema kommentti sosiaalisesta korruptiosta

Suomi sosiaalisesti korruptoitunut maa. Helsingin sanomat julkaisi 11.2. 2007 artikkelin Myytti lahjomattomasta suomesta. Artikkelin näkemyksiin on helppo yhtyä. Tutkimusten mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei esiinny korruptiota. Tämä pitää paikkaansa, jos sitä mitataan suoraan virkamiehiin kohdistuvana taloudellisena lahjomisena. Korruption käsitetään estävän talouden ja sivistyksen kehittymisen kuin ympäristöstä huolehtimisen. Lahjontaa mitattaessa on unohdettu sosiaalinen korruptio. Tämä tarkoittaa yksikertaisesti sitä, että poliitikot kuin virkamiehetkin valitsevat avoimiin julkishallinnon virkoihin tai hankkeisiin itselleen ”sopivia” ja ”yhteistyökykyisiä” henkilöitä ja yrityksiä. Ennen tätä toimintaa kutsuttiin hyvävelijärjestelmäksi, nyt esimerkiksi yhteistyöverkoston luomiseksi.

Tärkeästä sosiaalisesta työkalusta eli verkostautumisesta on muodostunut ongelma. Käsitteen alle tungetaan kaikenlainen kähmintä. Sopivuuden ja yhteistyön määritteleminen jää vaille tarkempaa ja kriittisempää tarkastelua. Sopivuudella ja yhteistyökyvyllä henkilövalinnoissa painottuu ystävyys, taloudelliset intressit, sukulaisuus tai poliittiset suhteet. Osaamisella, koulutuksella, ammattitaidolla ja tehtävään vaadittavalla kyvykkyydellä tai alan tuntemuksella ei ole merkitystä.

Sosiaalisen korruption keskeisin tavoite on rakentaa ”toimiva työyhteisö”. Toimivuudella tässä tapauksessa tarkoitetaan työyhteisöä, joka suojelee omaa etuaan. Työyhteisössä ei saa olla liian päteviä henkilöitä, jolloin suojeltavien osaamattomuus nousisi esiin. Sosiaalisella korruptiolla tämä voidaan kätevästi ennaltaehkäistä - ei palkata virkoihin päteviä henkilöitä. Epäpätevät ovat aina kiitollisia saamastaan mahdollisuudesta, sosiaalisesta asemasta ja taloudellisesta hyödystä. Näin esimies saa kuuliaiset alaiset, jotka eivät kyseenalaista esimerkiksi hänen mielivaltaisuuttaan ja ammattitaidottomuuttaan. Sosiaaliseen korruptioon kuuluu epäsuora taloudellinen hyöty.

Suomalainen hyvinvointi rakentuu koulutuksesta, sivistyksestä ja työstä. Hyvinvoinnin keskeisimmät elementit ovat ammattitaidon kunnioitus, työtehtäviä vastaavan kyvykkyyden ymmärtäminen ja sitä kautta parhaiden mahdollisten voimien käyttöönotto yhteiskunnassa. Nyt pätevien henkilöiden paikalla on epäpäteviä. Pätevät joutuvatkin hakeutumaan elantonsa pitimeksi pätkätöihin, koska sosiaalinen korruptio on juurtunut yhteiskuntaamme ja estää sen kehityksen.

Sosiaalinen korruptio on suomen hyvinvoinnin uhka. Uhka, se on sen takia, koska yhteiskuntamme on pieni ja meillä ei ole mahdollisuutta jättää käyttämättä osaamista, lahjakkuutta ja tietotaitoa sosiaalisten suhteiden takia. Tähän uhkaan on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota, sillä suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa syrjäyttää päteviä henkilöitä epäpätevillä mutta ”sopivilla”. Tähän ongelmaan on suhtauduttava erityisellä vakavuudella.

Pätkätöitä tekeville ja heidän työpanostaan ostaville on julkaistu uusi opas.

http://www.erto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/16-muut-tiedotteet/2125-uusi-opas-paetkaetyoesuhteisille-ilmestynyt

Pätkätöitä tekeville ja heidän työpanostaan ostaville on julkaistu uusi opas. "Pätkätyössä! Selviytymisen opas" tarjoaa keinoja helpottaa pätkätöitä tekevän jaksamista, urahallintaa ja työyhteisöjen toimintaa. Kirjassa käsitellään myös pätkätyön verotusta sekä pätkätyöläisen perehdyttämistä eri osapuolten kannalta.

Oppaan kirjoittaja, valtiotieteen tohtori Sikke Leinikki on tehnyt myös väitöskirjansa lyhyistä työsuhteista. Oppaan laatimiseen on lisäksi osallistunut liittojen edustajista koostuva taustaryhmä, jossa ERTOa on edustanut järjestöasiantuntija Jarmo Lahti.

Kirjan julkistamistilaisuudessa toimihenkilöliittojen edustajat kertoivat työstään pätkätyöntekijöiden hyväksi. ERTO on solminut ensimmäisen vuokratyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen. Puheenjohtaja Tapio Huttula kertoi tilaisuudessa myös ERTOn laajasta neuvonta- ja koulutuspalveluiden kirjosta. Liiton pätkätyösuhteisille jäsenille on oma puhelinneuvontapalvelu, ja vuokratyöntekijöille on luotu verkkoon oma kohtauspaikka osoitteessa Rentola.fi. Kaikille ERTOn jäsenille tarjotaan lisäksi maksutonta uraneuvontaa, koulutusta osaamisen tunnistamiseen ja työnhakuun sekä elämänhallintavalmennusta. Työsuhdeneuvonta ja oikeusapu kuuluvat myös jäsenen peruspalveluihin.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Oikeusturva+on+pantava+kestävään+kuntoon/1135259271642

HS: Kaikkien työmuotojen tulisi olla samanhintaisia

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kaikkien+työmuotojen+tulisi+olla+samanhintaisia/HS20100809SI1MA01f9c


VIERASKYNÄ

Kaikkien työmuotojen tulisi olla samanhintaisia

ANU-TUIJA LEHTO

Valtaosa työntekijöistä on vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Yhä useammat tekevät kuitenkin töitä vuokratyönä, määräaikaisena tai osa-aikaisena. Lisäksi moni tekee freelance- tai muuta yrittäjätyötä.

Kehitystä on vahvistanut se, että monet työpaikat ovat siirtyneet Suomesta muualle. Myös EU on alkanut kannustaa kansalaisiaan yrittäjyyteen, EU-kielellä itsensä työllistämiseen. Freelancetyöhön ja muuhun itsensä työllistämiseen liittyvät kaikki yrittäjyyden riskit mutta ei juuri mahdollisuutta rikastua.

On selvää, että työmarkkinat tarvitsevat perinteisen, siis vakituisen ja kokoaikaisen, työvoiman lisäksi määräaikaisia työntekijöitä esimerkiksi perhe- ja muiden vapaiden ajaksi. Lisäksi työn määrä saattaa vaihdella yrityksissä eri aikoina. Osa työntekijöistä myös haluaa tehdä työtään vapaammin.

Samaa työtä voidaan siis tehdä hyvin erilaisissa muodoissa. Kaikki työnteon muodot ovat arvokkaita ja tarpeellisia. Tärkeää on kuitenkin, etteivät työnantajat voi keplotella työnteon muodoilla - työntekijän kustannuksella.

Keplottelua on esimerkiksi se, että työnantaja johtaa ja valvoo työtä eli päättää, milloin ja miten työtä tehdään, mutta työsopimusta ei solmita. Tällaisessa tapauksessa laki kuitenkin edellyttää työsuhdetta. Keplottelua on myös työsopimusten pilkkominen, vaikka työnantajalla on jatkuvasti työtä tarjolla. Tällöin työsopimuksen on oltava vakituinen. Sama koskee myös vuokratyötä.

Työnteon muoto muuttuu arveluttavaksi, kun työntekijällä ei ole riittävää suojaa. Vaikka ansiot riittäisivät työssä ollessa, toisin voi olla esimerkiksi sairauden aikana. Usein voi myös olla vaikea ennakoida, jatkuuko työsopimus.

Työnteon muotoja arvioitaessa lähtökohtana on oltava vakituinen ja kokoaikainen työ. Lainsäädäntö lähtee jo nyt siitä oletuksesta, että työ tehdään työsuhteessa, vaikka osapuolet olisivat keskenään sopineet työn tekemisestä yrittäjänä.

Valitettavasti lakia tulkitaan usein lepsusti. Tämän seurauksena yhä useamman on pakko tehdä työtään freelancerina. Tällainen itsensä työllistäjä voi joutua huonompaan asemaan kuin työsuhteessa oleva, jos tosiasiassa riippuu työnantajasta, milloin ja miten työtä tehdään. Tällöin freelancer on yrittäjä vain näennäisesti.

Työn pitäisi myös olla samanhintaista eli yhtä kallista työllistäjälle riippumatta siitä, teetetäänkö työ pätkätyöntekijällä, yrittäjällä vai kokoaikaisella ja vakituisella työntekijällä.

Lisäksi kaikkea työtä pitäisi kohdella mahdollisimman yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että määräaikaiselle työntekijälle pitäisi tarjota uutta työtä määräaikaisen sopimuksen päättymisen jälkeen, jos työnantajalla on työtä tarjolla. Vastaavanlaisen velvollisuuden tarjota työtä pitäisi koskea myös vuokra- tai freelancetyötä käyttäviä työnantajia.

Freelancereiden ja muiden itsensä työllistävien saatavilla pitäisi olla tietoa siitä, mitä työn teettäminen työsuhteessa maksaa. Tällöin he osaisivat hinnoitella työnsä niin, että ansiot riittäisivät toimeentuloon ja muun muassa palkalliseen vuosilomaan.

Ei ole kenenkään edun mukaista, että työtä teetetään yrityksen ulkopuolisella työvoimalla halvemmalla kuin tavallisilla, työsuhteessa olevilla työntekijöillä. Työn teettäminen liian halvalla pienentää palkkoja ja kurjistaa siten kaikkien alalla toimivien työntekijöiden asemaa. Työn teettäminen liian halvalla ei ole myöskään yrittäjien etu. He kilpailevat itsensä hengiltä, jos osa yrittäjistä myy työtään liian halvalla.

Työttömyysturvaa pitäisi kehittää niin, että työntekijä voisi joustavasti siirtyä yrittäjästä työsuhteeseen ja toisin päin etuuksiaan menettämättä. Pätkätyöläisten pitäisi myös voida saada työttömyysturvaa nykyistä helpommin.

Oleellista on, että työntekijät ovat tietoisia omista oikeuksistaan. Harva vuokratyöntekijä tietää, ettei vuokratyöntekijän työllistävällä yrityksellä ole oikeutta solmia määräaikaista sopimusta vain sen takia, että yritys, jolle työntekijä vuokrataan, tarvitsee työvoimaa ainoastaan tietyksi ajaksi.

Tärkeää on myös, että työn teettämistä valvotaan. Valvontaan pitäisi panostaa lisäämällä työsuojeluviranomaisten voimavaroja. Lisäksi ammattiliitoille pitäisi säätää kanneoikeus: liitto voisi riitauttaa esimerkiksi vuokratyöntekijöiden työsuhteiden ehdot.

Kirjoittaja on lakimies Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa.

Antti Karjalaisen juttu Taloussanomista 7.8.2010 06:01 93

Lauantai 7.8.2010

Oma talous

• 
  
  
  
  

Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen

Suomessa on käynnissä murros, joka murentaa työn aseman toimeentulon takaajana. 
Pienyritys, osa-aikatyö tai pätkätyöläisyys eivät nyky-Suomessa enää välttämättä elätä. 

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/05/nain-kehonkieli-pilaa-tyohaastattelusi/201010831/139

"While it's no secret that job interviews can be nerve-racking, a lot of job candidates spend a significant amount of time worrying about what they will say during their interview, only to blow it all with their body language. The old adage, "It's not what you say, it's how you say it," still holds meaning, even if you're not talking. You need to effectively communicate your professionalism both verbally and nonverbally. Because watching your nonverbal cues, delivering concise answers and expressing your enthusiasm at once can be difficult when you're nervous, here's a guide to walk you through it: Have them at "hello" Before you walk into the interview, it's assumed that you will have done the following: prepared yourself by reading up on the company and recent company news; practiced what you'll say to some of the more common interview questions; and followed the "what to wear on your interview" advice. 


So you're ready, right?  


Some hiring managers claim they can spot a possible candidate for a job within 30 seconds or less, and while a lot of that has to do with the way you look, it's also in your body language. Don't walk in pulling up your pantyhose or readjusting your tie; pull yourself together before you stand up to greet the hiring manager or enter their office. Avoid a "dead fish" handshake and confidently -- but not too firmly -- grasp your interviewer's hand and make eye contact while saying hello.  Shake your hand, watch yourself If you are rocking back in your chair, shaking your foot, drumming your fingers or scratching your... anything, you're going to look like your going to look the type of future employee who wouldn't be able to stay focused, if even for a few minutes. It's a not a game of charades, it's a job interview. 


Here's what to do (and not do): 


Don't: Rub the back of your head or neck. Even if you really do just have a cramp in your neck, these gestures make you look disinterested. Rub or touch your nose. This suggests that you're not being completely honest, and it's gross. Sit with your armed folded across your chest. You'll appear unfriendly and disengaged. Cross your legs and idly shake one over the other. It's distracting and shows how uncomfortable you are. Lean your body towards the door. You'll appear ready to make a mad dash for the door. Slouch back in your seat. This will make you appear disinterested and unprepared. Stare back blankly. This is a look people naturally adapt when they are trying to distance themselves. 


Do: Sit up straight, and lean slightly forward in your chair. In addition to projecting interest and engagement in the interaction, aligning your body's position to that of the interviewer's shows admiration and agreement. Show your enthusiasm by keeping an interested expression. Nod and make positive gestures in moderation to avoid looking like a bobblehead. Establish a comfortable amount of personal space between you and the interviewer. Invading personal space (anything more than 20 inches) could make the interviewer feel uncomfortable and take the focus away from your conversation. Limit your application of colognes and perfumes. Invading aromas can arouse allergies. Being the candidate that gave the interviewer a headache isn't going to do anything in your favor. If you have more than one person interviewing you at once, make sure you briefly address both people with your gaze (without looking like a tennis spectator) and return your attention to the person who has asked you a question. Interruptions can happen. If they do, refrain from staring at your interviewer while they address their immediate business and motion your willingness to leave if they need privacy. Stand up and smile even if you are on a phone interview. Standing increases your level of alertness and allows you to become more engaged in the conversation. 


Say Goodbye Gracefully 
After a few well-thought-out questions and answers with your interviewer, it's almost over, but don't lose your cool just yet. Make sure your goodbye handshake is just as confident now as it was going in. Keep that going while you walk through the office building, into the elevator and onto the street. Once safely in your car, a cab or some other measurable safe distance from the scene of your interview, it's safe to let go. You may have aced it, but the last thing you want is some elaborate end-zone dance type of routine killing all your hard work at the last moment." 


http://www.careerbuilder.com/Article/CB-746-Getting-Hired-The-Interview-Body-Language-Dos-and-Donts/