Outi Alanko-Kahiluoto:
Miten apurahatutkija sai sosiaaliturvan
Apurahatutkijat ovat olleet pitkään sosiaaliturvan väliinputoajia. Apurahalla työskentelevä on ollut akateemisen prekariaatin alinta kastia, vailla työterveyshuoltoa tai tapaturmavakuutusta. Tilanne muuttuu 1.1. 2009, kun laki apurahansaajien sosiaaliturvasta astuu voimaan ja apurahatutkijat pääsevät eläke-, sairasvakuutus- ja tapaturmaturvan piiriin.
Tieteentekijöiden liitto ehti tehdä työtä apurahansaajien sosiaaliturvan eteen vuosikymmenten ajan. Nykyhallituksen hallitusohjelmaan kirjattu lupaus apurahansaajien sosiaaliturvalaista oli siksi meille työvoitto. Minulla oli tuoreena kansanedustajana ilo olla mukana siinä hallitusneuvottelujen työryhmässä, jossa sopimus apurahansaajien sosiaaliturvasta tehtiin. Samassa yhteydessä hallitusohjelmaan kirjattiin lupaus tieteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta lainsäädäntöä selkeyttämällä.
Apurahoilla tehty tutkimustyö on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Liittomme 6000 jäsenestä noin 300 työskentelee apurahalla ja yli puolet jäsenistöstä on jossakin uransa vaiheessa tehnyt tutkimusta apurahan turvin. Apurahakaudelta ei kuitenkaan kerry työttömyys-, sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Vaikka apuraha voidaan lukea tuloksi esimerkiksi päivähoitomaksua määrättäessä, ei apurahaa huomioida esimerkiksi ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa. Työttömyystilanteessa viranomaiset ovat ottaneet tavakseen rinnastaneet tutkijan yrittäjään, joka "omassa työssään työllistyvänä" ei ole "työmarkkinoiden käytettävissä" eikä tämän logiikan mukaan ole oikeutettu myöskään työttömyysturvaan.
Tieteentekijöiden liitto on pitänyt tutkijan työn ongelmakohtia esillä jo vuosia, ellei vuosikymmeniä, ja vaatinut parannusta apurahansaajan lainsuojattomaan asemaan. Vuonna 2001 liitto esitti, että opetusministeriö asettaisi laaja-alaisen työryhmän laatimaan esityksiä apurahatutkijan tilanteen parantamiseksi. Toive toteutui, kun sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2003 asetti työryhmän pohtimaan parannuksia apurahansaajien kehnoon asemaan. Hanke kaatui kuitenkin erimielisyyteen siitä, miten sosiaaliturva järjestettäisiin ja kuka sen maksaisi. Valtio ei ollut halukas maksamaan uudistusta eivätkä apurahasäätiöt halunneet joutua yksin apurahansaajien sosiaaliturvan maksumiehiksi.
Apurahansaajien sosiaaliturvaton asema nousi otsikoihin ja laajemman yleisön tietoisuuteen keväällä 2007. Ratkaisevassa roolissa oli taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvaa ajava TATUSOTU-työryhmä, jonka perustin muutaman tutkijakollegani kanssa syksyllä 2006. TATUSOTU järjesti maaliskuun 2007 vaalien alla eduskuntatalon rappusilla mielenilmauksen, johon osallistui tuhansia tieteen- ja taiteentekijöitä ja muita luovien alojen pätkätyöläisiä. Yhteisenä vaatimuksena meillä oli pääsy perustuslain takaaman perusturvan piiriin. Mukana mielenosoituksessa olivat kaikki merkittävät tieteen- ja taiteenjärjestöt sekä ammattiliitot, mukaan lukien Tieteentekijöiden liitto, joka sittemmin on tehnyt kiinteää yhteistyötä TATUSOTU-ryhmän kanssa. Yhteistyössä TATUSOTUn kanssa olemme pyrkineet tuomaan tutkijoiden työttömyysturvan kipukohtia päättäjien tietoisuuteen.
Ahkeran lobbaamisen hedelmät korjattiin Säätytalon hallitusneuvotteluissa huhtikuussa 2007: kirjaus apurahalaista tuli hallitusohjelmaan suhteellisen helposti, lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta lainsäädäntöä täsmentämällä oli hieman kovemman väännön takana.
Tieteentekijöiden liiton oma sosiaaliturvatyöryhmä (ns. Sotu-ryhmä) on ollut mukana apurahalain valmisteluprosessissa sen kaikissa vaiheissa. Ministeriöiden työryhmissä olemme olleet mukana yhtenä virallisena neuvottelijana. Ansiostamme jäsenistömme ääni näkyy myös lain lopputuloksessa. Saimme läpi mm. sen, ettei sosiaaliturvan järjestäminen pienennä apurahansaajan käteen jääviä tuloja.
Asiantuntemuksemme näkyy myös työttömyysturvapykälissä, jotka mm. sallivat uuden apurahan hakemisen työttömyysjakson aikana. Tieteentekijöiden liitto vaikutti yhteistyössä TATUSOTUn kanssa keskeisesti siihen, että työministeriö perusti keväällä 2007 maahan taiteen- ja tieteentekijöiden erityiskysymyksiin perehtyneiden työvoimaneuvojien verkoston. Tieteentekijöiden liiton asiantuntijat ovat olleet kouluttamassa tämän verkoston työvoimaneuvojia Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä.
Voittoisa tarina apurahansaajien sosiaaliturvasta on vain yksi esimerkki ay-toiminnan mahdollisuuksista. Aivan kuten yhteistyömme “tatusotureiden” kanssa on osoittanut, painoarvomme ja vaikutusvaltamme ovat sitä suuremmat, mitä enemmän meitä on ja mitä aktiivisempia olemme. Edunvalvonta vaatii pitkäjänteistä työtä mutta vetää onnistuessaan suun hymyyn. Toisekseen, on aina mielekkäämpää nostaa meteli yhdessä kuin murehtia elämän epäkohtia kammionsa yksinäisyydessä.
Kirjoittaja on kansanedustaja sekä Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtaja
http://www.outialanko.fi/politiikka/kirjoitukset/kolumnit/miten-apurahatutkija-sai-sosiaaliturvan
Tutkijoiden työttömyysturva paranee
07.03.2008
Hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus parantaa tieteen- ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa on viimein toteutumassa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistunut TE-keskuksille ja työvoimatoimistoille suunnattu ohjeistus, jonka tarkoituksena on tehdä työvoimahallinnon käytännöt kautta maan yhtenäisemmiksi ja ennakoitavimmiksi sen suhteen, miten työttömyysturvalain säännöksiä tutkijoihin ja taiteilijoihin sovelletaan.
Ongelmana on ollut, että työvoimatoimistoissa on sovellettu varsin kirjavia kriteerejä sen suhteen, milloin tutkija tai apurahansaaja on hyväksytty työttömiksi työnhakijaksi apurahakauden päättymisen jälkeen. Hakijan omaa ilmoitusta siitä, ettei hän työllisty tutkijana tai taiteilijana apurahakauden päättymisen jälkeen ei ole välttämättä uskottu, vaan häneltä on evätty oikeus työttömyysturvaan sillä perusteella, että hän edelleen ”työllistyy omassa työssään”. Tutkijantyössä päätoimisesti työllistyneen työnhakijan on ollut vaikea päästä työttömyysturvajärjestelmän piiriin, sillä päätoimisen työllistymisen on katsottu jatkuneen siihen asti, kunnes tutkimus on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Työvoimahallinnon tulkinnat ovat näin rinnastaneet tutkijan tai taiteilijan yrittäjään, joka työllistää itse itsensä ja voi jatkaa työtään omalla riskillään työsuhteen puuttumisesta huolimatta. Myös uuden apurahan hakeminen on saatettu tulkita työllistymiseksi omassa työssä ja siten esteeksi olla ”työmarkkinoiden käytettävissä”. Tällä perusteella puolestaan on voitu evätä työttömyysturva. Uuden ohjeistuksen myötä näistä mielettömyyksistä päästään eroon.
Työttömyysturvalaissa ei ole erityisiä tutkijan, taiteilijan tai muun luovan ammatin tekijöitä koskevia säännöksiä. Kun luovan työn ominaispiirteiden tuntemus on yksittäisestä virkailijasta kiinni, työttömyysturvalain soveltamisessa on eri puolilla maata päädytty varsin kirjaviin käytäntöihin. Uusi TE-keskuksille ja työvoimatoimistoille suunnattu ohjeistus tähtää tulkintojen yhtenäistämiseen ja työttömyysturvan parantamiseen hallitusohjelman lupauksen mukaisesti. Ohjeita ovat työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelleet tieteen- ja taiteentekijöiden järjestöjen edustajat yhdessä virkamiesten kanssa. Meiltä mukana on ollut TTL:n toiminnanjohtaja Eeva Rantala. Nyt valmistunut ohjeistus vastaa sitä, mitä olemme neuvotteluissa tavoitelleetkin - tutkijoiden työttömyysturvaan on tulossa selkeä parannus.
Ohjeistukseen sisältyvät mm. seuraavat tutkijoiden työttömyysturvaa parantavat periaatteet:
- Neljän kuukauden todisteellista tutkimuksen keskeytysaikaa ei enää edellytetä vaan oikeus työttömyystukeen alkaa välittömästi.
- Työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa siirrytään etukäteisvalvonnasta jälkikäteen tapahtuvaan valvontaan. Samalla lähtökohtaisesti uskotaan tutkijan omaa ilmoitusta siitä, ettei hän rahoituksen päätyttyä työllisty tutkimusta tekemällä.
- Väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen tulkitaan osoitukseksi päätoimisen työskentelyn päättymisestä.
- Apurahan hakemista ei pidetä näyttönä siitä, että työtön tutkija työllistyy omassa työssään: apurahan hakeminen tulkitaan hakijan pyrkimykseksi työllistää itsensä uudelleen.
Hallitusohjelman mukaisesti apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tätä koskeva lakiesitys tullaan antamaan eduskunnalle vielä ennen juhannusta.
Outi Alanko-Kahiluoto
TTL:n sosiaaliturvatyöryhmän pj.
***
Kirjoitus on ilmestynyt Helsingin yliopiston Tieteentekijät ry:n jäsenlehdessä 2/2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti