Nyt on tullut aika selkeää infoa siitä, että HY:n humanistien leikkaukset ovat luultavasti tällä aikataululla olleet selkeitä suullisen työsopimuksen rikkomuksia, kun kyse on ollut jo ilmoitetusta tuntiopetuksesta. Haluaisin jonkun HY:n tilannetta tarkemmin tuntevan kirjoittamaan vierasblogin aiheesta tuntiopettajat-blogiin. Tätä tietoa saa vapaasti levittää.

Taustaksi:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Barbaarit+uhkaavat+humanistien+vapautta/1135262252383

Maanantaina 20.12. klo 18.05-19.00 YLE Puheen Politiikkaradiossa keskustellaan taiteen koulutuspoliittisista asioista, täydennyskoulutuksesta ja taiteilijoiden työllistymisestä. Alustajina kulttuuriministeri Stefan Wallin ja Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Hanna Ojamo.

YLE Puhe » Politiikkaradio

www.yle.fi

Politiikkaradio avaa ovet eduskunnan suureen saliin ja osallistuu yhteiskunnassa käytävään politiikan debattiiin poikkeuksellisen kiinnostavaksi arvioidun vaalisyksyn ja -kevään ajan. Politiikkaradion viikko alkaa maanantain studiokeskustelulla, jossa puntaroidaan politiikan ajankohtaisia kysymyksiä

Taidegraafikko Pekka Hannula blogissaan:

Kaksoistutkinto toisi turvaa taidealan ammattilaiselle

Kulttuurisivuilla kirjoitettiin (HS 13.12.) kulttuurialan koulutuksen ylitarjonnasta ja siitä kuinka kuvataiteilijoista 20 % on työttömyyskortistossa. Artikkelissa todettiin kuinka taiteilijoiden työllistämisessä on epäonnistuttu vaikka kulttuurialat ovat valtiovallan virallisen linjauksen mukaan ns. tulevaisuuden kasvualoja.

Opiskelupaikkojen raju karsinta ja sitä kautta taiteiljoiden ja kulttuurialojen opiskelijoiden määrän rajoittaminen varmasti helpottaa tilannetta. Yksi ratkaisu tässä voisi olla koulutuksen kehittäminen kaksoistutkinnon suuntaan. Tällöin toimeentulon kannalta ongelmallisten alojen opiskelijoilla olisi mahdollisuus valmistua myös johonkin toiseen ammattiin, josta saisi itselleen tarvittaessa parempaa toimeentuloa.

http://luovuksissa.blogspot.com/2010/12/kaksoistutkinto-toisi-turvaa-taidealan.html

Mustarinda-seura hakee tuottajaa ja taiteilijaa

Tiedote 9.12.2010

Haetaan tuottajaa ja taiteilijaa
Taiteen ja ekologian teemoista kursseja, 
näyttelyitä, tapahtumia ja hankkeita organisoiva 
Mustarinda-seura ry. etsii tuottajaa tai vastaavan 
koulutuksen omaavaa alle 30-vuotiasta henkilöä 
taiteen, kurssitoiminnan ja luontomatkailun 
tuottamistehtäviin sekä alle 30- vuotiasta taiteilijaa 
kehittämään Mustarinda-seuran taiteellista toimintaa. 
Työsuhteiden kesto on 6kk ja alkamisajankohta 
vuoden 2011 alussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 
Mustarinda-seura ry:lle määrärahan käytettäväksi 
nuorten taiteilijoiden ja muiden luovan alan työn 
tekijöiden työllistämiseen sekä kulttuurin taiteen 
ja luovien alojen kolmannen sektorin kehittämiseen 
vuosina 2010-2011. Vaatimuksena kaikkiin tehtäviin
on korkeintaan 30-vuoden ikä ja kulttuuri- tai 
taidealan tutkinto. Lisätietoja Mustarinda –seurasta 
saa osoitteesta http://www.mustarinda.fi ja 
puheenjohtaja Antti Majavalta (puh. 0400 655883) 
kysymykset sekä vapaamuotoiset hakemukset 
lähetetään 20.12 mennessä osoitteeseen
info(at)mustarinda.fi.

Työtehtävät:

Taiteen, kurssitoiminnan ja luontomatkailun tuottamistehtävät:

Tuottajalta edellytetään kokemusta taiteen tuottamisesta, 
tapahtumien järjestämisestä ja taloushallinnosta. 
Työkokemus tai koulutus matkailualalta, nykytaiteen tuntemus 
ja kiinnostus luontoon/ekologiaan katsotaan eduksi. Sujuva 
englanninkielen kirjallinen ja suullinen taito on välttämätön.

Tuottaja suunnittelee ja toteuttaa Mustarinda –seura ry:n 
toimintaa yhdessä Mustarinda –seuran muun henkilökunnan 
kanssa. Tehtävien hoito edellyttää oma-aloitteisuutta, 
ideointikykyä, laaja- alaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. 
Tärkeää on myös yhteistyökyky erityisesti taitelija työparin 
kanssa. Tuottajan tehtäviin kuuluu myös yhdistyksen talouden 
suunnittelu ja rahoituksen hakeminen. Tuottaja myös huolehtii 
yhdistyksen kirjanpidosta yhdessä tilitoimiston kanssa. 
Tehtäviin kuuluu myös erilaisten hankkeiden suunnittelu, 
yhdistyksen tunnettavuuden lisääminen ja yhteistyön 
tekeminen muiden järjestöjen ja tahojen kanssa.

Taidesisältöjen suunnittelu ja organisointi:

Palkattavalla taiteilijalta edellytetään kiinnostusta 
taiteilijalähtöiseen näyttely-, residenssi ja opetustoimintaan 
sekä halua toimia osana kansainvälistä taidekenttää. 
Edellytämme myös vahvaa oma-aloitteisuutta, hyviä 
yhteistyötaitoja ja kykyä kriittiseen ajatteluun. Kiinnostus 
ekologisiin kysymyksiin ja metsään sekä englanninkielen 
taito katsotaan eduksi.

Valitun henkilön tehtäviin kuluu yhteydenpito 
taiteilijoihin ja yhteistyötahoihimme. Taiteilijan vastuualuetta 
ovat tapahtumien, kurssien ja näyttelyiden kuratointi ja 
sisällöllinen suunnittelu sekä Mustarinda-residenssin 
toiminnan järjestelyt yhdessä palkattavan tuottajan ja 
muun henkilökunnan kanssa. Taiteilija tuottaja työpari
voivat yhdessä suunnitella ja toteuttaa erilaisia 
Mustarinda –seuran toimintaan soveltuvia hankkeita.


Työpaikka:

Sekä tuottajan että taiteilijan ensisijaisena työpisteenä 
toimii Mustarinda –talo Hyrynsalmella. Työntekijöille on 
tarjolla majoitushuoneet talossa, sekä erikseen sovittaessa 
tiloja mm. omaan taiteelliseen työskentelyyn. Työtä on 
mahdollista tehdä myös muualta käsin tilanteen vaatiessa. 
Työntekijöiltä voidaan edellyttää tarvittaessa myös 
Mustarinda –talon välttämättömien ylläpitotoimien, 
kuten siivoamista ja lumitöiden tekemistä.

Mitä Mustarinda –seura tarjoaa työntekijöille :

- Mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessä 
taiteilijalähtöisessä taideprojektissa ja luoda yhteyksiä 
kaikkialle maailmaan taiteen, ekologian ja matkailun 
alan toimijoihin. Suomessa Mustarinda -seura-toimii 
yhteistyössä mm. HIAP:in, Kuvataideakatemian ja 
Kainuun kulttuuriyhdistyksen kanssa.

- Työpaikan Kainuun toiseksi korkeimman vaaran laelta, 
Paljakan ikimetsien keskeltä. 
- Mahdollisuuden tutustua Kainuun luontoon, 
elämäntapaan ja paikalliskulttuuriin 
- Mahdollisuuden vierailla yhteistoiminnan puitteissa 
myös Vienan Karjalan alueella ja Kalevalan runokylissä 
- Valituilla työntekijöillä on mahdollisuus jatkaa 
työllistämisjakson jälkeen työskentelyä erilaisissa 
Mustarinda –seuran toimintaan linkittyvissä hankkeissa. 
- Joustavat työajat. Tehtäviä voidaan hoitaa sopimuksen 
mukaan eri pituisissa jaksoissa vuoden 2011 aikana 
-Tilaisuuden tehdä työtä Kainuun, Suomen ja 
maailman ekologisen ja kulttuurisen 
monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Mustarinda-seura:

Vuonna 2009 toimintansa aloittanut 
Mustarinda -seura vaalii luonnon ja kulttuurin 
monimuotoisuutta tuomalla yhteen taiteen, 
tieteen ja järjestöelämän toimijoita keskusteluihin, 
seminaareihin, Mustarinda-residenssiin, näyttelyihin 
ja tapahtumiin. Tavoitteenamme on luoda edellytyksiä 
uusien ajattelumallien ja yhteistyötapojen syntymiselle. 
Mustarinda -seura on ideologisesti sitoutumaton voittoa 
tavoittelematon yhdistys, jonka perustajajäseniä ovat 
taiteilijat Alma Heikkilä ja Antti Majava, sekä 
ympäristötieteen maisteri Hanna-Kaisa Hellsten.

Seuran perustamisen lähtökohtana on ollut havainto 
niin ekologisen kuin kulttuurisenkin diversiteetin 
maailmanlaajuisesta kapenemisesta. 
Omalaatuiset luonnonympäristöt ja paikalliskulttuurit 
muodostuvat tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi. 
Kainuun ja Vienan alueen vahva kulttuurillinen 
traditio on kiinnostava lähtökohta myös uudelle 
taiteelle ja tutkimukselle. Paljakan vanhojen metsien 
paikoin täysin luonnontilaiset alueet tarjoavat 
harvinaisen mahdollisuuden havainnoida luonnon 
omaa muotokieltä, rakennetta ja toimintaa. 
Kiinnostavia tutkimuskohteita löytyy niin 
taiteelliselle kuin tieteellisellekin toiminnalle. 
Pyrimmekin aktiivisesti tukemaan ajatustenvaihtoa 
taiteen- ja tieteentekijöiden välillä.

Mustarinda –seuran toiminnan ydin on Mustarinda-talo 
Hyrynsalmen Paljakan vaaran laella. 
Alueellisen toiminnan lisäksi seura osallistuu 
myös kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. 
Lisätietoja Mustarinda-seurasta sen toiminnasta, 
periaatteista ja tavoitteista saat: http://www.mustarinda.fi/mustarinda-seura

Uutisvirtaa...

SS: Yliopistot lähtivät miljardipotilla sijoitusbisnekseen | Talous ja politiikka | YLE Uutiset | yle

• • 
    

    Kari Yli-Annala Mitä jos yliopistot 
    menevat osakeomistajiksi 
    esim. ydinvoima- tai kaivosbisnekseen..? 
    Vapaa älyllinen elämä ja kritiikki 
    tulee yhä vaikeammaksi ylipistojen sisällä.
    

    
    
  • 
    

    Aalto-yliopistolla eniten sijoituspääomaa, 
    645 miljoonaa euroa. Kuvataideakatemiassa 
    vähiten, kolme miljoonaa euroa. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Savon+Sanomat+Yliopistoilla+yli+15+miljardia+sijoituspääomaa/1135262343063
    

    
    
  • 
    

     ‎"Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää
     Helsingin yliopistosta perää yliopistoilta 
    avoimuutta muun maailman ja erityisesti 
    Yhdysvaltojen tapaan. ’Vältytään 
    kytkösepäilyiltä ja voidaan varmistaa, 
    että yliopiston toiminta on riittävän 
    puolueetonta.’"

Valtio haluaisi vähentää taidealan koulutusta 
kolmanneksella

www.hs.fi

Valtio haluaa vähentää kulttuurialan koulutusta
kolmanneksella, koska Suomi ei pysty
elättämään kaikki kouluista valmistuvia
käsityöläisiä, taiteilijoita ja toimittajia.

Taidehistorian opetus lakkaa Tampereella | Kulttuuri | YLE Uutiset | yle.fi

yle.fi
Jälkimmäinen uutinen ei ainakaan ollenkaan hyvä juttu. Kysymys ei 
ole edes vain taidehistorioitsijoista vaan myös 
yleisestä sivistyksen tasosta.

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

Taideyliopistokeskustelu - Discussion about the possible unification of the art universities in Finland

TAIDEYLIOPISTOKESKUSTELUTILAISUUS TI 14.12 KLO 18.30 

SIBELIUS-AKATEMIAN FEENIKS-KLUBILLA 

(Pohjoinen Rautatienkatu 9)

ON TUESDAY 14.12 THE DISCUSSION ABOUT 

THE POSSIBLE UNIFICATION OF 

THE ART UNIVERSITIES IN FINLAND 

(Feenix-klubi, Sibelius-Akatemia, Pohjoinen Rautatienkatu 9).

• 
  
• • 
    

    
    
    

    PAIKALLA ON KESKUSTELEMASSA JA VASTAAMASSA KYSYMYKSIIN ANITA LEHIKOINEN OPETUSMINISTERIÖSTÄ.
    Tilaisuuden järjestää SibAn ylioppilaskunta.
    
    
    ***
    HELSINGIN SANOMAT 12.12.2010:
    'Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään'
    
    Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.
    Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.
    Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.
    Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.
    Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.
    Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka
    korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.
    Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.
    
    ***
    
    ON TUESDAY 14.12 THERE IS A POSSIBILITY TO COME AND JOIN THE DISCUSSION ABOUT THE POSSIBLE UNIFICATION OF THE ART UNIVERSITIES. Taideyliopisto, A UNIVERSITY
    OF ARTS IN FINLAND* would consist of all the three art universities, Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy and Theatre Academy. Ministry of education and culture has formed a working team preparing a suggestion which is expected to be given further in January for possible procedure.
    
    Sibelius academy's student union is now arranging a opportunity to meet and discuss with Anita Lehikoinen from Ministry of education about the subject. This is a possibility to find out more, discuss and to ask guestions concerning the
    possible unification.
    
    Place: Feeniks-klubi, Pohjoinen Rautatienkatu 9, Tuesday 14.12 at 6.30 PM
    
    *not official translation
    

Taideyliopisto laskisi yliopistojen määrän 14:ään

Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT

Suomen yliopistojen määrä laskee 14:ään vuonna 2013, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitysluonnos uudesta Taideyliopistosta toteutuu.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) saanee tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistettäisiin kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen monialaiseksi yliopistoksi.

Yliopistossa olisi kolme sisällöllisesti itsenäistä akatemiaa, joiden nykyiset nimet säilyisivät niiden tunnettuuden takia.

Tavoitteena on synnyttää Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vapaiden taiteiden yliopisto.

Taideteollisesta korkeakoulusta tuli vuoden alussa osa Aalto-yliopistoa.

Työryhmän mukaan uuden Taideyliopiston tulisi olla yhteistyössä myös Aallon taidealojen kanssa.

Taideyliopistojen yhdistämistä eri kokoonpanoin on ehdotettu usein aiemminkin, mutta toteutumista pidetään nyt todennäköisempänä, koska korkeakoulupolitiikka korostaa suuria, vähintään 3 000 opiskelijan yliopistoja.

Kolmen koulun yhdistäminen tosin synnyttäisi vain noin 2 000 opiskelijan yliopiston.

Miira Sippola taiteen ja sen tukemisen merkityksestä

http://www.outialanko.fi/blogikutsut   Taide ei ole kaikkien tehtävä. Sen on kuitenkin hyvä olla kaikkien ulottuvilla. Se, jonka tehtäväksi taide on tullut, on sitoutunut kehittämään taitojaan kaikkien hyväksi. Taide hyödyttää meitä kaikkia. Siksi taiteen tukeminen on kaikkien, siis yhteiskunnan, tehtävä.

http://www.facebook.com/notes/outi-alanko-kahiluoto/kirjallinen-kysymys-freelancerin-asumistuesta/168896379816988

Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjo rahasta

http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%204-10.pdf

Uutinen kiusaamisesta korkeakouluissa

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Joka+neljäs+opiskelija+joutunut+korkeakoulukiusatuksi/1135262081080

Yliopisto-opiskelijoiden kokema kiusaaminen on luultua yleisempää, käy ilmi tuoreista tutkimuksista. Jopa neljännes opiskelijoista on kokenut sanallista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjintää osana opiskelujaan.

Neljän suuren yliopiston ylioppilaskunnat vetoavat nyt korkeakoulukiusaamisen vähentämiseksi. Etujärjestöt katsovat, että kiusaamisen laajuus on hätkähdyttävän suurta.

"Toisin kuin koulu- ja työpaikkakiusaamista, korkeakoulukiusaamista ei yleisesti tunnisteta, eikä siihen ole välineitä puuttua", Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskunnat toteavat kannanotossaan.

Yliopistoissa tapahtuvaa kiusaamista voi olla vaikea todentaa, eikä tutkimuksista nouse esille yksittäistä syytä sille, miksi joku joutuu kiusatuksi. Ylioppilaskuntien mukaan kiusaaminen onkin akateemisen maailman sokea piste.

Kiusaaminen voi hidastaa opintojen etenemistä merkittävästi. Taakka voi seurata uhria koulutusasteelta toiselle ja aina työelämään asti, kannanotossa muistutetaan.

Ylioppilaskuntien mielestä kiusaamisen ehkäisyyn tarvitaan uusia toimijoita, mutta usein kyse on myös asenneongelmasta. Koko yliopistoyhteisön pitäisi kantaa vastuunsa ongelman kitkemisestä.

......

http://nomadinenakatemia.blogspot.com/p/ankerias-saapasjalkakissa-ja-aksolotli.html
......

Yle: Rehtori ei lämpene ulkomaalaisten lukukausimaksuille

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/12/rehtori_ei_lampene_ulkomaalaisten_lukukausimaksuille_2182733.html

”Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola ei kannata lukukausimaksujen perimistä ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta. Ylä-Kotola pitää mahdollisena, että lukukausimaksut johtaisivat käytäntöön, jossa maksuja kerätään tulevaisuudessa myös suomalaisilta opiskelijoilta.

Ylä-Kotola ottaa esimerkiksi Englannin, jossa lukukausimaksujen vaikutus näkyy jo tällä hetkellä.

- Englannin huippuyliopistoissa opiskelee keskimäärin vain varakkaimpien yhteiskuntaluokkien lapsia. Tällaiseen kehitykseen en ainakaan itse toivoisi Suomessa mentävän, Ylä-Kotola sanoo.

Ylä-Kotola mainitsee myös Tanskan, joka perii tällä hetkellä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.

- Siellä tilanne on se, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut.

Ylä-Kotola perustelee ulkomaalaisten maksutonta koulutusta myös työvoiman tarpeella.

- On järkevämpää kouluttaa yliopiston varoilla ulkomaalaisia perustutkinto-opiskelijoita, jotka sitten toivottavasti jäävät Suomeen työskentelemään, Ylä-Kotola sanoo.

Ei rahallista merkitystä

Ulkomaalaisilta perittävä lukukausimaksu kartuttaisi yliopiston kassaa varsin vähän. Tällä hetkellä Lapin yliopistossa opiskelee yli 40 opiskelijaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisista maista.

- Esimerkiksi näiltä opiskelijoilta perittävä kahden tuhannen euron lukukausimaksun taloudellinen merkitys yliopistolle olisi alle 100 000 euroa.

Lapin yliopiston budjetti on yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Ylä-Kotolan mukaan 100 000 eurolla ei olisi kovin suurta merkitystä kokonaisbudjettiin verrattuna.

- Se olisi sitäpaitsi väärä signaali yleisen koulutuspolitiikan kannalta, Ylä-Kotola sanoo.”

Adressi humanistisen tiedekunnan puolesta

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24514/lomake.html

"Arvoisat päättäjät!

Nykyinen Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan aliresursoitu taloudellinen tilanne on hankaloittanut merkittävästi tiedekunnan perustoimintoja, tutkimusta ja opetusta. Vuoden 2010 ja 2011 kehysmäärärahat näyttävät vaikeuttavan tilannetta edelleen. Vaikuttaa siltä, että perusrahoitus on hädin tuskin riittävä tiedekunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi.

Tämän adressin allekirjoittaneet humanistisen tiedekunnan henkilökunta ja opiskelijat ilmaisevat huolensa edellä mainitun resurssipulan ja mahdollisten oppiaineiden karsimisien takia. Olemme huolestuneita siksi, että edellä mainitut ongelmat vahingoittavat Helsingin yliopiston asemaa kansallisena ja kansainvälisenä sivistysyliopistona sekä tekevät vääryyttä humanistisen tiedekunnan erityisluonteelle.

Alasajettava opetus ja tutkimus?

Helsingin yliopistossa harjoitettavan humanistisen opetuksen ja tutkimuksen aliresursointi ei palvele ketään. Tutkimuksen kannalta rahoitusvaje on outo paradoksi: aiemmin tiedekunta on menestynyt erilaisissa arvioinneissa hyvin, mutta nyt perusedellytykset laadukkaalle tutkimukselle ovat vaarassa. Tiedekunnalta vaaditaan yhä parempaa menestystä tulevissa kansainvälisissä arvioinneissa samalla kun määrärahat tutkimuskonferensseihin matkustamiseen tai tutkimusten tai raporttien kielenkorjaamiseen ovat hävinneet.

Opetuksen resurssipula

Opetuksessa resurssipula on merkinnyt kontaktiopetuksen vähentämistä. Monissa aineissa opetusta pystytään antamaan vain pakollisten opintojen osalta. Samalla kun oppiaineiden ja valinnaisuuden mahdollisuuksia vähennetään, ei tiedekunta voi tarjota kattavaa tutkintoihin kuuluvaa opetusta.

Kroonisen rahapulan aiheuttama kurssitarjonnan kapeus johtaa opiskelijoiden valmistumisen lykkääntymiseen; pienet opetusryhmät ja "harvinaiset aineet" liittyvät olennaisesti humanistiseen opetukseen.

Opiskelumahdollisuuksien karsinta

Ilmaisemme myös vakavan huolemme tiedekunnassa juuri aloitetun, niin sanottujen opiskelukokonaisuuksien luomisen takia. Epäilemme, että se merkitsee tosiasiassa joidenkin opintokokonaisuuksien karsimista. Toteutuessaan se rajoittaisi myös humanistien erikoistumis- ja työllistymismahdollisuuksia. Oppiaineiden summittainen yhdisteleminen johtaa myös pienempien alojen vähittäiseen kuihtumiseen, jolloin moni kansallisesti merkittävä ala katoaisi. Humanistisen tiedekunnan monimuotoisuuden häviäminen vähentäisi pidemmällä aikavälillä myös suomalaisten globaalissa taloudellisessa kilpailussa tarvitsemaa innovatiivisuutta.

Tämän mielenilmauksen myötä haluamme esittää vakavan kysymyksen sivistysyliopiston olemassaolosta ja siitä, halutaanko se säilyttää."

Perusturva

http://www.outialanko.fi/blogikutsut

"Perustuslaissa turvataan jokaisen ihmisen perustoimeentulo. Käytännössä perustoimeentulo on kuitenkin anomisen ja viranomaisharkinnan takana, eikä lain henki toteudu. Yhdeltä luukulta saatava kuukausittainen perustulo olisi tasa-arvoinen ratkaisu sosiaaliturvan uudelleenrakentamiseen, joka sekä korjaisi että täydentäisi nykyistä sosiaaliturvaamme."

(Touko Aalto)

http://www.outialanko.fi/politiikka/tiedotteet-ja-kannanotot/2010/turvaa-tyoelaman-valiinputoajille

29.11.2010

TIEDOTE 29.11.2010

TURVAA TYÖELÄMÄN VÄLIINPUTOAJILLE

Työtä tehdään yhä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa. Yhä suurempi osa työllistää itsensä myymällä omaa osaamistaan ja työtään. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa toimittajia, koodaajia, kääntäjiä, tulkkeja, taiteilijoita, siivoojia ja hoitoalan ammattilaisia. Jo kolmasosa suomalaisista on joko epätyypillisessä työmarkkina-asemassa tai työttömänä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole ajan tasalla. Päinvastoin, palkkatyön ja yrittäjyyden välillä työskentelevistä on tulossa oikeudettomien ja alipalkattujen joukko.

Työ- ja sosiaalilainsäädännön päivittämistä vastaamaan nykyisen työelämän moninaisuutta vaadittiin Lasipalatsin keskustelutilaisuudessa, jonka oli koolle kutsunut Tatusotu-verkosto.

 - Remontin voisi aloittaa työttömyysturvajärjestelmän korjaamisesta. Nykyisin järjestelmä on liian jäykkä reagoidakseen riittävän nopeasti itseään työllistävien alati muuttuvaan työmarkkina-asemaan – työtä saatetaan tehdä tänään yrittäjämuotoisesti ja huomenna työsuhteessa. On tutkittava, voisiko palkansaajien työttömyyskassa avata myös itsensä työllistäjille, sanoo Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

 - Palkansaajan sosiaaliturvan voi jo nyt säilyttää kuulumalla työosuuskuntaan, tämä mahdollisuus on turvattava kaikille itsensä työllistäville, jatkoi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

 - Tarvitaan työlainsäädännön perkaus, jotta rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus saadaan kitkettyä. Reilu työelämä ja lainsäädäntö kohtelevat erilaisissa työsuhteissa olevia tasapuolisesti.  Jokaisella tulee olla esimerkiksi mahdollisuus työnantajan tarjoamaan henkilöstökoulutukseen työsuhteesta riippumatta. Ammattitaidon ylläpito on parasta muutosturvaa työelämän muutoksia vastaan, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtajaTapio Huttula.

 - Itsensä työllistävien asema vaatii pikaista korjaamista. Ihmisiä ei saa jättää yksin taistelemaan toimeentulostaan ja oikeuksistaan. Eri tahojen on yhdessä ryhdyttävä ajamaan itsensä työllistävien asemaa. Tatusotu-liikkeen aikaansaannokset esimerkiksi apurahansaajien aseman parantamiseksi ovat osoittaneet, että porukalla saa aikaan enemmän, Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe:n talouspäällikkö Aulikki Raatikainen sanoo.

Lisätietoja:

Tatusotu-verkosto, http://tatusotu.blogspot.com

Outi Alanko-Kahiluoto 050 5121727, outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi

Dan Koivulaakso 044 5066613, dan@vasemmistonuoret.fi

Aulikki Raatikainen, 09 2511 2144, aulikki.raatikainen@teme.fi

Tapio Huttula, 040 5637 944, tapio.huttula@erto.fi

Sosiaaliturva

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kelan+etuudet+jääneet+tuntuvasti+jälkeen+ansiotason+kasvusta/1135261988241/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

STT

Kelan etuudet ovat jääneet selvästi jälkeen ansiotason kasvusta, ilmenee Sosiaalivakuutus-lehden selvityksestä.

Kelan mukaan reaalinen ansiotaso on noussut parissakymmenessä vuodessa 38 prosenttia. Samaan aikaan työmarkkinatuki on noussut vain viisi prosenttia ja täysi kansaneläke kahdeksan prosenttia.

Jotkut etuudet ovat jopa pienentyneet. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on nyt reaaliarvoltaan 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 1991.

Eniten laskua on ollut lapsilisissä. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on pienentynyt reaalisesti 19 prosenttia ja toisen lapsen lapsilisä 29 prosenttia vuosina 1995–2011.

Sosiaalivakuutus-lehti vertaili etuuksien muutoksia vuosina 1991–2011.

Kelan aktuaaripäällikkö Pertti Pykälä katsoo lehdessä, että etuuden sitominen kansaneläkeindeksiin näyttää vakauttavan sitä jonkin verran, muttei estä etuuden jäämistä jälkeen ansiokehityksestä.

Lukukausimaksut

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/lehti_kolme_yliopistoa_aloittaa_lukukausimaksut_2176578.html

Taloussanomat: Aivojen piippuun ajamisesta töissä

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/11/28/varo-tallainen-tyo-tekee-tyhmaksi/201016464/139/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

HS: yliopistoissa pelon ilmapiiri

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tieteentekijöiden+puheenjohtaja+Yliopistoissa+pelon+ilmapiiri/1135261960517

Tieteentekijöiden puheenjohtaja: Yliopistoissa pelon ilmapiiri

27.11.2010 17:00

mARJUKKA LIITEN/ HELSINGIN SANOMAT

"Yliopistouudistuksen myötä käskyttäminen, turhanpäiväinen raportointi ja kontrolli ovat lisääntyneet. On todella huolestuttavaa, että pelon ilmapiiri on vallannut alaa", Kaakkuriniemi sanoo.Yliopistojen työilmapiiri on kääntynyt jyrkkään laskuun parin viime vuoden aikana, sanoo Tieteentekijöiden liiton uudeksi puheenjohtajaksi lauantaina valittu Tapani Kaakkuriniemi, 57.

"Pelon ilmapiirillä tarkoitan lähinnä sitä, että kaikenlainen epävarmuus on lisääntynyt. Yhä enemmän ihmiset joutuvat miettimään, että jatkuuko mun duuni ja kuinka kauan. Se johtuu siitä, että on johtamista ilman henkilöstöpoliittista näkemystä", Kaakkuriniemi täsmensi Helsingin Sanomille lauantaina.

Uuden puheenjohtajan mukaan kalenterivuosi- ja jopa kvartaaliajattelu on pesiytymässä yliopistoihin, vaikka tieteellinen työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä.

Esimerkiksi henkilöstöpolitiikka on paljolti passiivista reagoimista ulkoapäin tuleviin voimavarapäätöksiin, jolloin liian suuri osa henkilöstöstä joutuu pelinappuloiksi.

Kaakkuriniemi muistuttaa, että myös valtiontalouden tarkastuskertomuksessa ollaan huolissaan yliopistojen henkilöstön jaksamisesta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tapani Kaakkuriniemi työskentelee nyt Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa koulutuspäällikkönä. Hän johtaa 12 yliopiston ylläpitämää verkostomaista ja monitieteistä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Aiemmin hän oli opettajana ja amanuenssina Jyväskylän yliopistossa.

Akavalaiseen Tieteentekijöiden liittoon kuuluu yli 6 700 jäsentä, joista valtaosa työskentelee yliopistoissa tutkijoina, opettajina ja muina akateemisina asiantuntijoina.


Sanottua keskusteluosiossa

‎"entinen yliopistolainen‎":


‎"...kilpailutilannerealismissa joillakin katoaa eettisyys ja hyvät tavat. Tulee tilalle viidakon lait:
Ole nuori ja tehokkaan oloinen, lumoa sillä esimiehesi, varasta idea vanhemmalta tieteenharjoittajalta (vaikka vain 10v vanhemmalta), tee niistä nuoruuden tehokkuudella lopputulokset nopemmin kuin vanhempi.
Väitä, että ideat olivat omiasi. Lyttää opettajasi laiskimukseksi ja pyri "kalifiksi kalifin paikalle".
Sivustaseuraaja: Huomaa tilanne, ryhdy mielistelemään esimiestäsi ja suosi tulokasta. Näin arvostuksesi nousee porukassa ja pääset kostamaan aiemmin kadehtimallesi kolleegallesi. Saat viran, mutta kolleegasi ei. Kolleega joutuu lähtemään muualle.... loppujen lopuksi, onneksi! ‎"


‎"Päivitys paikallaan‎":


‎"Pätkä- ja silpputyöt ovat yliopistojen arkea. Kolmen vuoden pesti on luksusta. Tutkijoita voidaan kyykyttää parin kuukauden mittaisessa löysässä hirressä. Nykyään "tulos tai ulos" -mentaliteettia on nimenomaan yliopistoissa - ei yrityksissä. Yritysmaailmassa väki on toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa, vaikka rahoitus tulisi projekteista. Lisäksi viime kevätkausi näytti, että yt:t ovat tulleet yliopistoihin - ilmeisesti jäädäkseen. ‎"


‎"Koxinga‎": 


‎"En ole missaan kokenut niin huonoa, kyrailevaa ja kaunaista ilmapiiria kuin tyoskennellessani vuosia sitten suomalaisessa yliopistossa tutkijana. Artikkelin perusteella tuntuu etta eipa ole miksikaan muuttunut.
Mika lienee muuttunut on kuitenkin se ettei "ikiprofessoreja" enaa nimiteta. Tuolloin pari vuosikymmenta sitten nimittain noita notkui nurkissa; ei ollut enaa julkaisupaineita kun presidentti oli nimittanyt virkaan ja opetusvelvollisuus oli proffilla muistaakseni 2 h per viikko.‎"


‎"Jäljet‎":


‎"Apurahatutkijat elävät stressin piirissä koko ajan, koska koko ajan on huolehdittava siitä, että saa vuoden välein apurahaa. Ja vaikka olisi kuinka mallikas suunnitelma tahansa, niin koskaan ei tiedä putoaako kelkasta vai ei ja jos putoaa, niin kuinka pitkäksi aikaa. 
Työilmapiiriin voi jokainen yliopistolainen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään eli juorujen lopettamisella. Onko niin vaikea keskustella itsestään ja omista töistään, että mieluummin puhutaan selän takana toisista ja se mitä puhutaan ei ole totuutta aina edes nähnytkään. Itse yritän mahdollisuuksien mukaan välttää toisista puhumista eli juoruamisesta. Kyllähän sillä juorukulttuurilla voi pelastaa oman työpaikkansa ja kyynärpäätaktikoida jonkun toisen ulos.‎"


‎"SoleTM-anarkisti‎": 


‎"Kaakkuriniemeltä hyvin totuudenmukainen lausuma käskyttämisen ja turhanpäiväisen raportoinnin ja kontrollin lisääntymisestä. Allekirjoitan tämän ainakin Oulun yliopiston puolesta. Itse olin pari kuukautta sitten sairaslomalla ja itse asiassa sairaalassa. Sain sinnekin soiton ja käskyn täyttää välittömästi hallinnon työajanhallinnon kohdistamiseen tarkoitettua SoleTM-järjestelmää. Mikäli en olisi täyttänyt, niin laitos olisi kuulemma joutunut vuodenvaihteessa konkurssiin. Haistatin pitkät soittelijalle ja kieltäydyin tekemästä mitään hallinnollisia työtehtäviä sairaslomalla ja pitäväni puheluita hallinnollisissa asioissa törkeinä maatessani sairaalassa.
Tämä on tieten vain yksi esimerkki, mutta kun näitä on vino pino per työntekijä, niin ei ihmekään, että homma on lähtenyt käsistä.
Tuohon Kaakkuriniemen lausuntoon haluaisin kylläkin lisätä sen, että meillä päin ei puhuta pelkästään yksittäisten tutkijoiden määräaikaisuuksien päättymisestä. Puhutaan kokonaisten laitoksien lakkautumisista, mikäli ei saada kunnolla tulosta aikaan. Tuloksen täytyy myös koko ajan enenevässä määrin kasvaa. Täten toi Kaakkuriniemen lausunto perustuu ehkä vielä vanhaan hyvään aikaan, jolloin huono tutkija sai mennä. Nyt saa mennä sitten koko laitos saman tien. Kohta varmaan tiedekunta, yliopisto....‎"


‎"Toimintaa seurannut":

"Yritys voi aina vaihtaa keinoja (eli käytännön toimenkuvaansa) voittojen lisäämiseksi, mutta yliopisto ei. Toinen tärkeä ero on, että yrityksien menestyminen johtuu pitkälti organisaation kyvystä optimoida yhtä suuretta, eli voittoja, ja tässä hallinnolla on merkittävä rooli. Rivityöntekijöiltä ei edes vaadita kokonaisuuksien hahmottamista. Yliopistoissa ratkaiseva rooli on taas omien alojensa eksperteillä, joita valtava osa tutkijoista ja opettajista on. Hallinnolla on aika marginaalinen kyky optimoida yliopistojen monialaisten osaajien suoriutumista yliopiston perustehtävien toteuttamisessa, ja siksi se olisi syytä pitää mahdollisimman kevyenä.

Yliopistouudistus oli varmasti hyvä mahdollisuus korjata vanhoja epäkohtia, mutta se meni mönkään ollessaan liian byrokraattivetoinen. Tämä näkyy turhanpäiväisten raporttien kirjoittamisen määrässä sekä aivan älyttömästä palkitsemisperusteessa, joka mukaan yliopistoille jaetaan määrärahoja tutkintojen määrän mukaan. Opettajia painostetaan siksi laskemaan vaatimustasoa, ja opiskelijoiden kannalta lopputulema on, että suomalaisilla papereilla voi kymmenen vuoden päästä pyyhkiä perseensä. Jokainen voi päätellä miten tässä järjestelmässä toteutuu yliopistojen perustehtävät, eli ymmärryksen tuottaminen, säilyttäminen ja jakaminen."